Metsien talousmerkitys ei saa jäädä varjoon

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn muistuttaa, että metsiä ei voida tarkastella irrallaan Euroopan kilpailukykyhaasteista suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Metsätalous ja metsäteollisuus ovat keskeinen osa Suomen ja samalla myös Euroopan teollista kilpailukykyä. Toiminnan pitää olla ekologisesti kestävää, mutta metsien merkitystä kansantaloudelle ja aluetaloudelle ei pidä väheksyä. "Suomen talous kohtaa tällä hetkellä merkittäviä rakenteellisia haasteita. Siksi meidän on pidettävä kiinni niistä vahvuuksista, joita meillä on, ja uudistettava niitä innovaatioiden avulla. Meidän ei pidä lähteä sahaamaan omaa jalkaa – ei myöskään puujalkaa", toteaa Rehn. Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsä vastaa -artikkelisarjaa.

"Toimihenkilönaisten työhyvinvointi metsäsektorilla" -webinaari 8.10.2026 

Metsämiesten Säätiön rahoituksella toteutettu "Toimihenkilönaisten hyvinvointi metsäalalla (Metsänaiset)" -tutkimus pohjautuu laajaan vuonna 2020 toteutettuun koko puunhuoltoketjun työhyvinvointitutkimukseen. Nyt sen pohjalta on toteutettu syventävä kymmenen toimihenkilönaisen haastattelu. Tulokset kertovat niin työn positiivisista piirteistä kuin työhyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Kehittämisehdotusten avulla voidaan luoda parempaa arkea metsissä ja toimistoissa puurtaville. Tutkija Marja Kallioniemi Luonnonvarakeskuksesta ja vanhempi yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen Helsingin yliopistosta kertovat havainnoista ja kehittämisehdotuksista. Tervetuloa webinaariin 8.10.2026 klo 10.00-11.30.

"Kohti kuolinpesämetsien purkua määräajassa" -webinaari 24.8.2026 

Vielä ehdit ilmoittautua webinaariin. Kuolinpesien metsänomistus on noussut jo lähes kymmeneen prosenttiin yksityismetsistä. Jakamattomia, yli kaksi hehtaaria metsämaata omistavia kuolinpesiä on noin 50 000. Ne omistavat yli 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Metsäsektorilla jakamattomat kuolinpesät ovat jo nousseet ongelmaksi ja ilmiö kasvaa, mikäli asiaa ei ratkaista ripeästi. Metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta ja 70–80-vuotiaita metsänomistajia on paljon. Sahateollisuus ry on teettänyt Metsämiesten Säätiön osarahoituksella selvityksen kuolinpesien purkamiseen liittyvien juridisten ongelmien ratkaisemiseksi. Selvityshenkilönä on toiminut Geradin Partners Asianajotoimisto Oy:n Senior Counsel OTT Tuomas Pöysti. Hän on aiemmin toiminut muun muassa oikeuskanslerina. Tervetuloa webinaariin 24.8.2026 klo 10.00-11.30 kuulemaan keskeiset havainnot ja ratkaisuehdotukset. Selvityksen löydät jo nyt ilmoittautumissivulta.

"Miten metsäkeskustelu kuormittaa? Työpsykologin konkreettiset neuvot metsäammattilaisille" -webinaari 2.9.2026 

Velä mahdut mukaan. Metsäuutisointi ja vilkas metsäkeskustelu herättävät tunteita – myös ammattilaisten keskuudessa. Metsämiesten Säätiön viime syksynä Taloustutkimus Oy:llä teettämään "Suuri metsäammattilaistutkimus – metsät ja media" -tutkimukseen vastasi peräti 1 536 metsäammattilaista. Erityisen huomionarvoista on, että avoimia vastauksia antoi jopa kaksi kolmesta vastaajasta. Tämä kertoo miten asia painaa mieliä. Nyt Freia Oy:n työpsykologi Päivi Frantsi on analysoinut avoimet vastaukset ja tiivistänyt havainnot 3-5 toimenpidesuositukseen erikseen metsäalalle ja ammattiliitoille, työnantajille, esihenkilöille ja tiimeille sekä yksilötasolle eli työntekijöille. Tervetuloa mukaan webinaariin 2.9.2026 klo 9.00-10.30.

”Miten metsäjohtamista tulisi kehittää” -webinaari 21.9.2026

Vielä ehdit mukaan kuulemaan Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Heikki Mannisen johtamistutkimuksen tulokset. Hän on väitöstyössään tutkinut Metsämiesten Säätiön "Metsäosaaja 2030" -tohtorikoulutuksen rahoituksella millaista johtamisen ja esimiestyön opetusta metsäalan korkeakoulutuksen tulisi sisältää, jotta se palvelisi paremmin työelämän nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä on selvitetty vastavalmistuneiden metsätalousinsinöörien sekä metsänhoitajien kokemia valmiuksia johtamis- ja esimiestyölleen. Toisessa osassa on kartoitettu jo pidempään työelämässä toimineiden korkeakouluista valmistuneiden näkemyksiä koulutuksen kehittämistarpeista suhteessa heidän työhönsä. Kolmannessa osassa on ennakoitu johtamis- ja esimiestyötä koskevia tulevaisuuden osaamistarpeita ja haasteita asiantuntijahaastatteluin. Tervetuloa mukaan webinaariin 21.9.2026 klo 10.00-11.30. 

Metsäammattilaisten ääni esille metsäkeskustelussa ja metsäuutisoinnissa 

Metsäammattilaisille metsä on enemmän kuin pelkkä työpaikka. Nyt metsäalalla tämä ihmisen ääni on alkanut kuulumaan perinteisen organisaatioiden äänen rinnalla. Metsäammattilaisille on koottu oma verkosto, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta metsäammattilaisten työstä, nykyaikaisesta metsäalasta ja metsien käytöstä Suomessa. Ihmisten äänellä. Lisäksi verkosto pyrkii oikaisemaan uutisoinnissa esiintyviä virheellisyyksiä tiedottamalla, ottamalla kantaa ja pyytämällä oikaisuja. "Metsäammattilaisille metsäsuhde on paljon syvempi kuin moni voi ymmärtää. Metsiä ei haluta tuhota tai pilata, vaan niistä halutaan pitää mahdollisimman hyvää huolta, jotta tulevilla sukupolvilla olisi vielä paremmin voivat metsät tuottamassa hyvää", toteaa verkostokoordinaattori Juri Laurila. Verkostoa rahoittavat Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sekä Metsämiesten Säätiö. Tutustu ja liity verkoston toimintaan.

Miten valmistaudut metsänomistajarakenteen muutokseen 

Metsämiesten Säätiön rahoittama Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tapion toteuttama "Metsänomistuksen kehittyminen ja vaikutukset metsäalaan 2035" -selvitys on tuottanut koulutusaineiston metsäammattilaisille. Aineistosta selviää, miten metsänomistus muuttuu vuoteen 2035 mennessä ja mitä palvelutarpeiden muutoksia se tuo mukanaan. Metsäammattilaisten osalta muutoksen ennakoidaan korostavan data- ja tekoälyosaamista sekä sukupolvenvaihdosten, monimuotoisuus- ja ilmastoasioiden osaamista. Samoin vuorovaikutustaidot, sopeutumis- ja muutoskyky sekä joustavuus ovat tärkeitä. Tutustu koulutusaineistosta metsäpalveluiden, metsänomistajaneuvonnan ja metsäammattilaisten osaamisen kehittämisehdotuksiin ja haasta itsesi. 

Lapin metsien kasvun ihme

Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset osoittavat Lapin maakunnan metsien kasvun 2,5-kertaistuneen 70 vuodessa. Viimeisimpien tietojen mukaan se on lähes 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tästä puuntuotannon ulkopuolella olevien metsien kasvun osuus on 3,7 miljoonaa kuutiometriä. Lapin maakunnan metsien vuotuiset hakkuut ovat viimeisen 10-vuotisjakson aikana olleet keskimäärin 4,9 miljoonaa kuutiometriä. Metsämiesten Säätiö on tukenut "Lapin Metsät Voimissaan" -kirjan tekoa. Kirjasta on myös verkkoversio. Kirjan ovat toimittaneet Risto Jalkanen ja Kerttu Härkönen. 

Metsäkeskustelua käydään voimakkailla tunteilla

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala tunnistaa metsistä käytävän keskustelun voimakkaat tunteet. Metsäkeskustelun ilmapiiri on viime vuosina muuttunut aiempaa jyrkemmäksi, ja liian usein mielipiteet rakentuvat enemmän huolien, mielikuvien ja pelkojen kuin tutkittujen faktojen varaan. "Tämä on ongelmallista, koska metsät ovat sekä talouden että hyvinvoinnin perusta. Vaikka julkinen keskustelu on muuttunut hyvin polarisoituneeksi, metsiä kuitenkin arvostetaan. Niillä on suuri merkitys virkistykselle, luonnon monimuotoisuudelle, hyvinvoinnille ja koko kansantaloudelle", toteaa Multala. Pariisin ilmastosopimuksen lähtökohtana on ennen kaikkea fossiilisten päästöjen vähentäminen samalla hiilinieluista huolehtien. Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsä vastaa -artikkelisarjaa.

Työkaluja arkeen metsäalan hyväksi 

Ohessa esitteitä lahjoitusmahdollisuuksista metsäalan hyväksi itsellesi ja eteenpäin jaettavaksi. 

Metsätestamentin^® tekeminen
Oman rahaston perustaminen
Metsämiesten Säätiön yleisesite

Aiemmat uutiskirjeet 

Pääset lukemaan aiempia uutiskirjeitä klikkaamalla alla olevaa uutis- kirjeen otsikkoa. Kaikki uutiskirjeet löydät Katso kaikki -linkistä.

• Mielenkiintoisia webinaareja, kesäkatseluun videoita ja podcasteja
• Yksityismetsänomistajista kolmannes vaihtuu vuoteen 2035 mennessä
• Uusi Metsäalan Sillanrakentaja -rahasto sai alkunsa
• Metsäalan perustutkintoon ennätysmäärä hakijoita
• Tutustu apurahapäätöksiin ja mielenkiintoisiin tutkimustuloksiin

Työyhteisön hyviä tyyppejä 

Osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. Edellisen uutiskirjeen jälkeen stipendin ovat saaneet alla olevat henkilöt. Kaikki myönnetyt stipendit löydät Katso kaikki -linkistä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät sivuiltamme.

Arne Prits, metsäkoneenkuljettaja, Janakkala
Janne Pekurinen, varaosamyyjä, Mikkeli