Tuore oikeudellinen arvio: Suomella on liikkumavaraa ennallistamissuunnitelman valmistelussa 

OTT, entinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti on laatinut merkittävän oikeudellisen arvion EU:n luontodirektiivin luontotyyppien tulkintakäsikirjan oikeudellisesta asemasta ja merkityksestä Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa. Ennallistamissuunnitelmaa on arvosteltu julkisuudessa sen suuriksi arvioitujen kustannusten ja taloudellisten vaikutusten vuoksi. Nyt saadun juridisen arvion mukaan Suomen ei kuitenkaan tarvitse sitoutua ennallistamisasetuksen tiukimpaan mahdolliseen tulkintaan. Kansallista liikkumavaraa voidaan hyödyntää laajasti ilman, että Suomi vaarantaa EU-oikeudellisten velvoitteidensa toteutumisen. Oikeudellisen arvion rahoittivat MTK, Metsämiesten Säätiö, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Stiffelsen Finlandssvenska Jordfonden sekä maa- ja metsätaloustuottajien ruotsinkielinen keskusjärjestö SLC.  

Uhriutua vaiko toimia, työpsykologin näkemykset metsäkeskustelusta 

Metsäalan ammattilaiset työskentelevät ristiriitaisen metsäkeskustelun toimintaympäristössä. Freia Oy:n työpsykologi Päivi Frantsin erillisarviointi osoittaa, että metsäuutisointi ja julkinen metsäkeskustelu vaikuttavat monin tavoin metsäammattilaisten työhyvinvointiin, ammatti-identiteettiin, työn merkityksellisyyden kokemukseen sekä alan veto- ja pitovoimaan. Työpsykologinen näkökulma nostaa esiin erityisen tärkeän havainnon: metsäammattilaisen ei kannata jäädä julkisen keskustelun kohteeksi tai omaksua uhriroolia. Sen sijaan hyvinvointia tukee kokemus omasta vaikutusmahdollisuudesta eli toimijuudesta. Aktiivinen osallistuminen metsäkeskusteluun, oman asiantuntemuksen jakaminen, verkostoituminen sekä keskittyminen työn konkreettisiin onnistumisiin auttavat vahvistamaan ammatillista itsetuntoa ja hallinnan tunnetta. Arvioinnin ja suositusten teon rahoitti Metsämiesten Säätiö. Tutustu työpsykologin toimenpidesuosituksiin Lue lisää -linkistä.

Metsänhoitoyhdistys Lapin 90-vuotismuistamiset Metsämiesten Säätiölle

Lämmin kiitos Metsänhoitoyhdistys Lapille siitä, että yhdistys ohjasi merkkivuotensa muistamiset metsäalan hyväksi Metsämiesten Säätiön kautta. Lahjoitus on hyvä esimerkki siitä, miten yrityksen, yhteisön tai yksityishenkilön merkkipäivän muistamiset voidaan suunnata oman alan hyväksi. Metsänhoitoyhdistys Lappia muistivat merkkivuoden johdosta niin metsänomistajat, metsäalan organisaatiot kuin alueen kunnatkin. Yhteensä lahjoittajia oli 19. ”Mietimme metsänhoitoyhdistyksen hallituksen kanssa, minne ohjaisimme merkkivuotemme muistamiset. Kohteeksi valikoitui Metsämiesten Säätiö pitkäaikaisen ja vaikuttavan toimintansa myötä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veli-Pekka Korteniemi lahjoituksen taustasta. Metsämiesten Säätiö käyttää saamansa lahjoitukset lyhentämättömänä ja täysimääräisenä metsäalan hyväksi, eikä Säätiö ei ota itselleen lahjoituksista mitään. Tutustu lahjoitusvaihtoehtoihin Lue lisää -linkistä.

Miten kuolinpesämetsien purkua voitaisiin nopeuttaa? 

"Kohti kuolinpesien purkua" -webinaarissa Geradin Partners Asianajotoimisto Oy:n Senior Counsel, OTT Tuomas Pöysti esitteli selvityksen, jossa tarkastellaan keinoja kuolinpesien purkamisen nopeuttamiseksi. Selvityksen teetti Sahateollisuus ry Metsämiesten Säätiön rahoittamana. Jakamattomien kuolinpesien omistuksessa on jo yli 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää.  Kuolinpesien päätöksenteko voi olla hankalaa ja metsien hoito jää usein vähäiseksi. Tutustu selvityksen keskeisiin askelmerkkeihin sekä webinaarin tallenteeseen ja esityksiin. 

EU:n ilmastotoimissa pysyttävä tiukalla päästökauppalinjalla

Teknologiateollisuuden kestävän kasvun johtaja Teppo Säkkinen toteaa, että teollisuuden päästöjä voidaan mitata huomattavasti tarkemmin kuin miljoonien metsähehtaarien hiilitasetta. Metsien hiilinieluihin liittyy sekä laskennallista epävarmuutta että luonnonolosuhteiden aiheuttamia riskejä. Ilmaston lämmetessä metsäpalot, kuivuus, kasvitaudit ja tuhohyönteiset voivat yleistyä. Samalla metsiin ja maaperään sitoutunut hiili voi vapautua takaisin ilmakehään. Tästä seuraa EU:n ilmastopolitiikan kannalta olennainen riskienhallintakysymys. Jos fossiilisten päästöjen vähentämistä hidastetaan ja suurempi osa ilmastotavoitteesta jätetään metsien ja muun maankäyttösektorin hiilinielujen varaan, tavoitteen saavuttamiseen liittyvä epävarmuus kasvaa. Mitä tiukemmin päästöjä vähennetään päästökaupan avulla, sitä pienempi paine kohdistuu maankäyttö- ja metsäsektoriin. Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Audiomedian tuottamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. 

Työkaluja arkeen metsäalan hyväksi 

Ohessa esitteitä lahjoitusmahdollisuuksista metsäalan hyväksi itsellesi ja eteenpäin jaettavaksi. 

Metsätestamentin^® tekeminen
Oman rahaston perustaminen
Metsämiesten Säätiön yleisesite

Aiemmat uutiskirjeet 

Pääset lukemaan aiempia uutiskirjeitä klikkaamalla alla olevaa uutis- kirjeen otsikkoa. Kaikki uutiskirjeet löydät Katso kaikki -linkistä.

• Ilmoittaudu webinaareihin ja varaudu metsänomistajarakenteen muutokseen
• Mielenkiintoisia webinaareja, kesäkatseluun videoita ja podcasteja
• Yksityismetsänomistajista kolmannes vaihtuu vuoteen 2035 mennessä
• Uusi Metsäalan Sillanrakentaja -rahasto sai alkunsa
• Metsäalan perustutkintoon ennätysmäärä hakijoita

Työyhteisön hyviä tyyppejä 

Osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. Edellisen uutiskirjeen jälkeen stipendin ovat saaneet alla olevat henkilöt. Kaikki myönnetyt stipendit löydät Katso kaikki -linkistä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät sivuiltamme.

Pekka Lepikko, logistiikkapäällikkö, Valkeakoski
Maiju Himanen, metsäasiantuntija, Juva
Vesa Alho, asentaja, Pudasjärvi
Reima Huuhtanen, metsäasiantuntija, Imatra
Joni Tirkkonen, puutavara-autonkuljettaja, Iitti
Akseli Aalto, metsuri, Tampere