| |
Yksityismetsänomistajista kolmannes vaihtuu vuoteen 2035 mennessä
Pellervon taloustutkimus PTT ry:n ja Tapio Palvelut Oy:n Metsämiesten Säätiön rahoituksella tehty "Metsänomistuksen kehittyminen ja vaikutukset metsäalaan vuonna 2035" -raportti arvioi, että jopa noin kolmannes yksityismetsänomistajista saattaa siirtää tai jättää metsänomistuksensa uudelle omistajalle vuoteen 2035 mennessä. Uusien metsänomistajien suhde metsään ja eri omistajaluokkien osuuksien kehittyminen määrittävät keskeisesti sitä, miten suomalaisia metsiä tulevaisuudessa käsitellään. Raportissa tarkastellaan metsänomistusrakenteen kehityksen vaikutuksia metsäpalvelumarkkinoihin, metsäammattilaisten osaamistarpeisiin sekä metsätalouden kestävyyteen vuoteen 2035 mennessä. Tuotetun tiedon avulla metsäalan toimijat voivat hyödyntää muutoksien tuomia mahdollisuuksia sekä varautua riskeihin. |
|
| |
|
| |
Metsäala ei voi jäädä metsäkeskustelun sivustakatsojaksi
Metsäsektorista keskustellaan paljon – ja hyvästä syystä. Hannes Mäntyrannan "Terveisiä ullakolta – metsäpuheita kolmelta vuosikymmeneltä" kirja muistuttaa, että metsäalan on osallistuttava itseään koskevaan keskusteluun myös silloin, kun oikeutta siihen kyseenalaistetaan. Metsäalan maine on tutkimusten mukaan vahva, vaikka julkinen keskustelu antaa joskus toisenlaisen kuvan. Maine ei kuitenkaan säily itsestään. Sen eteen on tehtävä jatkuvaa työtä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun ja viestimällä alasta eri kanavissa. Kirja avaa kiinnostavasti metsäjulkisuuden kulisseja ja sitä, miten mielikuvat alasta syntyvät. Metsämiesten Säätiö on tukenut apurahalla kirjan tekoa. Ohjeet kirjan tilaamisesta sekä haastattelutallenteet löydät linkin takaa. |
|
| |
|
| |
"Miten metsäkeskustelu kuormittaa? Työpsykologin konkreettiset neuvot metsäammattilaisille" – webinaari 2.9.2026
Metsäuutisointi ja vilkas metsäkeskustelu herättävät tunteita – myös ammattilaisten keskuudessa. Metsämiesten Säätiön viime syksynä Taloustutkimus Oy:llä teettämään "Suuri metsäammattilaistutkimus – metsät ja media" -tutkimukseen vastasi peräti 1 536 metsäammattilaista. Erityisen huomionarvoista on, että avoimia vastauksia kertyi poikkeuksellisen paljon. Niitä antoi jopa kaksi kolmesta vastaajasta. Tämä kertoo aiheen merkityksestä ja kokemusten moninaisuudesta. Nyt Freia Oy:n työpsykologi Päivi Frantsi on analysoinut avoimet vastaukset ja tiivistänyt havainnot 3-5 toimenpidesuositukseen erikseen metsäalalle ja ammattiliitoille, työnantajille, esihenkilöille ja tiimeille sekä yksilötasolle eli työntekijöille. Tervetuloa mukaan 2.9.2026 klo 9.00-10.30. |
|
| |
|
| |
Opi ohjaamaan rakentavaa metsäkeskustelua
Kaivataanko organisaatiossanne uusia tapoja käydä rakentavaa keskustelua metsistä? Metsämiesten Säätiön rahoituksen myötä tilaajalle maksuton ”Kantoja metsästä” -perehdytys tarjoaa käytännön työkaluja metsäkeskustelujen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Perehdytyksessä tutustutaan Erätauko-säätiön julkaisemaan materiaalipakettiin, joka on toteutettu Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa. Koulutus on suunnattu kaikille metsäteemojen parissa toimiville, jotka haluavat vahvistaa rakentavaa vuoropuhelua omassa työssään. Etänä järjestettävään perehdytykseen voi osallistua tiistaina 25.8.2026 klo 9.00–12.00 tai tiistaina 1.9.2026 klo 9.00–12.00. Lisätietoja: efe.evwaraye@eratauko.fi |
|
| |
|
| |
Tutkimus: Puunhankinnan sujuvuus rakentuu selkeistä rooleista ja yhteistyöstä
Suomalaisen puunhankinnan arki rakentuu tiiviistä yhteistyöstä, mutta myös jatkuvasta muutoksesta. Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Sanna Kasurinen tutkii Metsämiesten Säätiön "Metsäosaaja 2030" -tohtorikoulutuksen apurahalla, miten puunhankinnan toimijoiden yhteistyö ja johtaminen toteutuvat käytännössä. Aihe koetaan ajankohtaiseksi: vuodenajat, sääolosuhteet sekä puun kysynnän ja tarjonnan vaihtelut sekä toiminnan organisaatiouudistukset haastavat jatkuvasti. Yhdeltä hakkuukohteelta puuta voi kulkea samanaikaisesti yli kymmenelle käyttökohteelle, mikä korostaa johtamisen, viestinnän ja reagointikyvyn merkitystä. Tutkimuksen mukaan suurin kehityspotentiaali löytyy puunhankinnan organisaatiorajat ylittävän ymmärryksen vahvistamisesta. Selkeämmät roolit ja enemmän tilaa yhteiselle keskustelulle voivat parantaa työn sujuvuutta sekä vahvistaa luottamusta koko puunhankintaketjussa. |
|
| |
|
| |
Metsäammattilaiset korottavat ääntään
Vapun jälkeen aloitettu ”Totuus metsästä – metsäpuhe suurennuslasin alla” -hankkeella pyritään lisäämään metsäkeskustelun ja metsäuutisoinnin laatua Suomessa. Tavoitteena on antaa metsäammattilaisille viimein ääni. Hanke kokoaa metsäammattilaisten verkoston, joka toimii äänitorvena ja tekee metsäuutisten faktantarkastusta. "Metsäammattilaisten verkosto antaa metsäammattilaisille äänen ja tavoittelee totuudenmukaisempaa metsäuutisointia. Verkostoon haetaan ammatistaan ylpeitä metsäosaajia kertomaan maailmalle, kuinka sitoutuneesti ja luontoa kunnioittaen työtä tehdään." Hanketta rahoittavat Metsämiesten Säätiö sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiö. |
|
| |
|
| |
Savotta -sarjan kaudet 1 ja 2 katsottavissa Ruudussa
Kotimainen realitysarja Savotta seuraa metsäalan ammattilaisten ja opiskelijoiden elämää ja arkea metsän keskellä - työn, luonnon ja muuttuvien tilanteiden äärellä. Savottakaudet näyttävät suomalaisen metsän elinympäristönä, työpaikkana ja voimavarana ihmisille, joita yhdistää vahva suhde luontoon. Metsämiesten Säätiö on ollut mukana rahoittamassa sarjaa. Löydät molemmat kaudet Ruudusta, käy katsomassa. |
|
| |
|
| |
Aiemmat uutiskirjeet
Pääset lukemaan aiempia uutiskirjeitä klikkaamalla alla olevaa uutis- kirjeen otsikkoa. Kaikki uutiskirjeet löydät Katso kaikki -linkistä.
|
|
| |
|
| |
Työyhteisön hyviä tyyppejä
Osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. Edellisen uutiskirjeen jälkeen stipendin ovat saaneet alla olevat henkilöt. Kaikki myönnetyt stipendit löydät Katso kaikki -linkistä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät sivuiltamme.
Janne Levula, ympäristöasiantuntija, Parkano
Teemu Mäntymäki, metsäneuvoja, Rovaniemi
Aaro Möller, metsäasiantuntija, Lahti
Lauri Kahila, metsäasiantuntija, Tampere
Sami Pulkkinen, projektinjohtaja, Vantaa
Gunnel Englund, operaatiovastaava, Porvoo
Kalle Kauppinen, kehitysasiantuntija, Iisalmi |
|
| |
|
| |
| |
Mitä pidit uutiskirjeestä? |
|
| |
|
|
|
|