Metsäammattilaisten viestinnän tukeminen metsäalan suuri mahdollisuus

maanantai, 16.05.2022

Metsämiesten Säätiön rahoittamat tutkimukset osoittavat, että alan ammattilaisten henkilökohtaisen viestinnän lisääminen on toimialan suuri haaste ja mahdollisuus.

85 % metsäammattilaisista katsoo, että heidän tulisi osallistua julkiseen metsäkeskusteluun nykyistä enemmän. Metsäammattilaiset keskustelevat metsäasioista muiden metsäammattilaisten ja metsänomistajien kanssa. Vain hyvin harva osallistuu sosiaalisessa mediassa metsiä koskeviin keskusteluihin. Osallistuminen on organisoimatonta ja vain 28 % kertoo oman työnantajansa tukevan tai rohkaisevan osallistumista. 38 % kokee, ettei työnantaja rohkaise ja 34 % ei osaa ottaa kantaa eli selkeä linjaus on tekemättä. 

Kun metsäammattilaiset jättävät viestinnällisen tyhjiön, muut täyttävät sen. Ongelmaksi nousee silloin se, ettei metsäammattilaisten monipuolista työtä ja eri arvojen yhteensovittamista käytännön työssä tunneta. Sellaista mitä ei tunne, on mahdotonta arvostaa.”, toteaa Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Perinteinen käsitys on ollut, että metsäalalle hakeutuu metsää ja luontoa rakastavia nuoria. Tämä pitää ”Samassa metsässä” -tutkimuksen mukaan edelleen paikkansa, mutta syksyllä 2021 ammatillisen koulutuksen opinnot aloittaneista noin puolet harrasti koneiden, autojen ja pyörien rakentamista. Tämä on hyvä ajatellen metsäkoneenkuljettajien osaamistarpeita ja osuutta alan koulutetuista. 

Huolestuttavaa, ajatellen nuorten harrastusten tuomaa taitopohjaa vasten alan vaateita, on huomata, että kaikista metsäopintonsa aloittaneista vain 2 % harrasti sisällön tuottamista sosiaaliseen mediaan tai vaikutti yhteiskunnallisesti. Kuitenkin kahdeksan kymmenestä kokee, että tulevina ammattilaisina heidän työhönsä kuuluu ottaa osaa käytävään metsäkeskusteluun. He tulevat tarvitsemaan sekä vahvaa koulutuksen tuottamaa osaamista että työantajien esihenkilötyön tukea pystyäkseen tähän.”, summaa kehittämispäällikkö Eila Lautanen TTS Työtehoseurasta. 

Nykyisin metsäalalla toimivat ammattilaiset ovat lähtöisin sekä maaseudulta että kaupungista. Ongelmaksi tulevaisuudessa väestönkehityksen myötä nousee metsäalan haasteista motivoituvien opiskelijoiden saaminen koulutuksiin. Nuoret elävät yhä useammin suurissa kaupungeissa ja kosketusta metsäalaan ei ole. Mielenkiinnon herättäminen nuorten elinpiiriin nähden vierasta koulutusalaa kohtaan vaatii metsäalan koulutuksen markkinointiviestinnän kehittämistä ja tarkkaan mietittyä kohdentamista.

Usein lapsuuden ja nuoruuden myönteinen metsäsuhde on tärkeä ponnin metsäalalle suuntautumiseen. Monen nykyisen metsäammattilaisen lapsuuden metsäkokemukset liittyvät perheen oman metsän hoitoon, lähipiirin metsäammattilaisuuteen tai -harrastuneisuuteen ja ihan metsässä leikkimiseen ja liikkumiseen. Lapsena ja nuorena metsä on koettu tärkeäksi ja metsään liittyvä tulevaisuus on tuntunut mielekkäältä ja luontevalta. Opiskelun ja työn myötä metsäsuhteeseen muotoutuu vahva ja näkyvä ammatillinen ulottuvuus. Metsäammattilaisuudessa kietoutuukin sekä ennen ammattilaisuutta muotoutunut että ammattilaisuuden myötä rakentuva metsäsuhde.”, kertoo väitöskirjatutkija Tuulikki Halla Itä-Suomen yliopistosta.
 
Lisätietoa:
Toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, Metsämiesten Säätiö, puh. 050 598 9920
Kehittämispäällikkö Eila Lautanen, TTS Työtehoseura, puh. 044 714 3686
Väitöskirjatutkija Tuulikki Halla (metsäammattilaisten metsäsuhde), Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 7373 904

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.