Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Viestintä on välttämätöntä – metsäalan puolesta voi puhua vain ala itse

maanantaina, 11.05.2026

Metsäsektoria on totuttu pitämään huonona viestijänä. Tämä on ja ei ole totta. Metsäsektori on käytännössä ainoa suomalainen liike-elämän ala, jolla on pitkä historia yhteisiä viestintähankkeita. Avainsana on ollut proaktiivisuus, ennalta vaikuttaminen. Se on usein tuotu esiin vastakohtana huonompana pidetylle reaktiivisuudelle.

Kirjassani ”Terveisiä ullakolta – metsäpuheita kolmelta vuosikymmeneltä” kerron eniten metsäalan reaktiivisesta, mutta myös proaktiivisesta viestinnästä, josta hyviä esimerkkejä ovat monet vuosikausia, jopa vuosikymmeniä jatkuneet toiminnot. Metsä puhuu ja Metsien Suomi -viestintähankkeet jatkuvat edelleen ainakin jossakin muodossa. Monet Suomen Metsäyhdistyksen toiminnot, kuten Metsävisa, Päättäjien Metsäakatemia ja forest.fi-verkkolehti ovat jatkuneet pitkään.

Proaktiivisen viestinnän näkyvät hankkeet ovat ehkä synnyttäneet ajatuksen, että ne riittävät. Mutta rinnalle tarvitaan myös reaktiivista viestintää, eikä sitä voi jättää proaktiivisen viestinnän hankkeiden vastuulle. Sitä ei myöskään voi sysätä yksin viestinnän ammattilaisten työksi, koska muu yhteiskunta ei pidä sitä uskottavana. Se vaatii, että keskusteluun osallistuvat substanssin asiantuntijat ja todelliset päätöksentekijät, jotka myös kantavat päätöksistään vastuun. Viestinnän ammattilaisten tehtävä on tukea tätä toimintaa.

Metsäsektori joutuu Suomen kaltaisessa maassa väistämättä monenlaisen julkisen, jopa kansainvälisen huomion kohteeksi. Huomion yksi pyrkimys on muokata metsäsektorin julkista kuvaa. Eikä yksikään tähän keskusteluun osallistuva katso asiaa metsäsektorin kannalta, ellei metsäsektori tee sitä itse. Silti jopa metsäsektorin oikeus osallistua tähän viestintään saatetaan kyseenalaistaa. Osallistuminen ei kuitenkaan ole vain alan oikeus, vaan jopa velvollisuus, ainakin jos se pitää itseään kansakunnan hyvinvoinnin kannalta merkittävänä.

Metsäalan maine on mielipidetiedusteluiden perusteella erinomainen, vaikka sitä ei aina voisi julkisuudesta päätellä. Kirjani kertoo eniten päivittäisestä kamppailusta tämän maineen ylläpitämiseksi, metsäjulkisuudesta ja sen tekijöiden yhteistyöstä ja kamppailusta. Näitä tekijöitä on metsäsektorin ulkopuolella mutta myös sen sisällä, eikä heidänkään vaikutuksensa alasta syntyviin mielikuvin ole aina ollut positiivinen, jos sen tavoittelua on edes pidetty tärkeänä.

Avoimessa yhteiskunnassa hyvä mielikuva on kuitenkin välttämätön, eikä sitä voi hankkia ilman viestintää. Asiat eivät puhu puolestaan, niillä ei ole suuta millä puhua. Usein myös unohtuu, että hyvä mielikuva on hankittava tässä ja nyt. Kun kriisi koittaa, sitä on myöhäistä hankkia. Hannes Mäntyranta: Terveisiä ullakolta – metsäpuheita kolmelta vuosikymmeneltä. Reuna Publishing House, 2026. Kirja on hankittavissa kirjakaupoista ja kustantajan verkkokaupasta osoitteessa https://reunalla.fi/products/terveisia-ullakolta-metsapuheita-kolmelta-vuosikymmenelta?_pos=1&_sid=3e3528ec5&_ss=r

Lisätietoja:
Toimittaja Mäntyranta Hannes, hannesmranta(a)outlook.com, puh. 050 351 2413

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.