Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Tutkimus vastavalmistuneiden johtamisosaamisesta ja esihenkilötaidoista: Ennakkotuloksia

perjantaina, 09.02.2024

Metsämiesten Säätiön rahoittamassa Metsäjohtaminen 2030 -väitöskirjatyön ensimmäisessä osassa selvitettiin kyselytutkimuksella vastavalmistuneiden metsätalousinsinöörien ja metsänhoitajien työssään tarvitsemia johtamis- ja esihenkilötaitoja sekä heidän kokemustaan omasta osaamisesta näillä osa-alueilla. Aihe koettiin hyvin tärkeäksi, mitä osaltaan kuvasi myös kyselyyn kutsuttujen vuosina 2018–2021 valmistuneiden tuoreiden metsäammattilaisten aktiviinen osallistuminen tutkimukseen. Kevättalvella 2023 osana laajempaa aineistonkeruuta toteutettuun kyselyyn vastasi yli 300 metsätieteen maisteria ja metsätalousinsinööriä (AMK).

Vastaajista 92 prosenttia oli työssäkäyviä ja 69 prosenttia metsäalalle työllistyneitä. Vastauksissa korostuivat yleisten taitojen tärkeys, jotka olivat keskeisiä niin esihenkilöasemassa toimiville kuin kelle tahansa muullekin. Vastaajista yli 90 prosenttia koki valmistumisen jälkeisellä työurallaan tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi organisointi-, ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja yhteistyö-, palautteenanto- ja vastaanotto-, neuvottelu- sekä motivointitaidot. Kuitenkin oma osaaminen koettiin kaikissa näissä taidoissa selkeästi tarvetta heikommaksi, mikä on tullut osin ilmi jo aiemmissakin selvityksissä. Esimerkiksi neuvottelutaidoissa yli puolella vastaajista osaaminen oli korkeintaan kohtalaisella tai huonommalla tasolla ja vastaavasti palautteenanto- ja vastaanottotaidoissa sekä motivointitaidoissa vajaalla puolella vastaajista.

Johtamisen osa-alueista vastaajat korostivat itsensä johtamisen, tiimien johtamisen ja työhyvinvoinnin johtamisen tärkeyttä. Myös näissä koettiin puutteita niin omissa taidoissa kuin alalla ylipäätään. Osaamisen puutteita oli niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa opiskelleilla. Näkemykset johtamisosaamisen tarpeista vaihtelivat hieman vastaajan työnantajasta riippuen. Vankempi johtamisosaaminen hyödyttäisi kaikkia metsäammattilaisia Liki puolet vastaajista ilmoitti, että heidän alaisuudessaan toimii yrittäjiä tai työntekijöitä alihankintaverkostojen kautta.

- Erityisesti puunhankinnassa ja metsäpalveluissa alihankintaverkostojen käyttö on ollut jo pitkään valtavirtaa. Tuoreet metsäammattilaiset toimivat hyvin paljon työmaiden toteutuksessa yhteistyössä urakoitsijoiden ja heidän työntekijöiden kanssaan ilman esihenkilöasemaa. Tämä jos mikä vaatii monipuolista esihenkilö- ja johtamisosaamista, Manninen sanoo. Vaikka jotkin vastaajista muistuttivat, ettei kaikista metsäammattilaisista tule esihenkilöitä, moni koki silti johtamisen ja esihenkilötaitojen opetuksen hyödylliseksi kaikille tuleville metsäammattilaisille. - Työtekijän toiminta osana organisaatioita ja tiimejä on epäilemättä hedelmällisempää ja antoisampaa, kun työntekijä ymmärtää henkilö- ja sidosryhmäsuhteita useammasta näkökulmasta, Manninen jatkaa.

Kuitenkin johtamisen ja esihenkilötaitojen opetus metsäalan korkeakouluissa vaikutti kyselyn perusteella olevan suppeaa eikä se myöskään tule kovinkaan näkyvästi esiin korkeakoulujen opetussuunnitelmissa. Tämä on sikäli yllättävää, että myös korkeakouluista valmistuneille suunnattujen valtakunnallisten Uraseurantakyselyjen tulokset ovat nekin jo pitkään osoittaneet tarvetta panostaa nykyistä enemmän yleisten työelämätaitojen opetukseen.

- Metsäalan substanssitaitojen opetus vaikuttaa olevan hyvällä tasolla läpi korkeakoulukentän, mutta yleisten työelämätaitojen, kuten monien esihenkilöiltäkin vaadittavien taitojen opetukseen tarvitaan enemmän panoksia. Senkin tulee olla työelämälähtöistä. Metsäjohtaminen 2030 -väitöskirjatyössä haetaankin muun muassa ratkaisuja siihen, miten tätä opetusta tulisi toteuttaa, Manninen alleviivaa. Metsäjohtaminen 2030 -väitöskirjatyö

Metsäjohtaminen 2030 -väitöskirjatyö on alkanut loppuvuodesta 2022 ja sen on suunniteltu kestävän noin kolme vuotta. Tutkimuksessa kerättävä tieto koostetaan artikkeliväitöskirjaksi Itä-Suomen yliopistossa. Vastavalmistuneiden metsäammattilaisten johtamisosaamista ja esihenkilötaitoja koskeva tutkimusartikkeli on vertaisarvioitavana ja sen tuloksista uutisoidaan tarkemmin heti tutkimusartikkelin julkaisemisen jälkeen.

Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Heikki Manninen, Itä-Suomen yliopisto, heikki.manninen(a)xamk.fi, puh. +358401941728

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.