Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä

maanantaina, 01.09.2025

Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön.

–Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta.

Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta.
–Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös omaisuudensuojan periaatteita. Metsä- ja luonnonsuojelulait tarjoavat suojeluun mahdollisuuksia ja ohjaavat sitä.

–Metsätalouden näkökulmasta kaavoituksessa on tärkeää turvata metsien käyttömahdollisuudet ja varmistaa, että omaisuudensuoja toteutuu. Metsäkeskus antaa kaavoihin lausuntoja, joissa arvioidaan metsätalouteen ja metsäluontoon kohdistuvia vaikutuksia. Erityisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa pyritään tuomaan esiin metsien taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset arvot.

Pennasen mukaan erilaisten alueidenkäytön intressien yhteensovittaminen edellyttää tiivistä vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä. – Metsäkeskus pyrkii rakentamaan konsensusta ja tuomaan päätöksentekoon tutkimukseen ja dataan perustuvaa tietoa, kuten hiilikarttoja ja metsävaratietoa.

Sähköverkot edistävät vihreää siirtymää, mutta pienentävät nieluja

Kun metsätalousaluetta otetaan pysyvästi muuhun käyttöön, Pennasen mukaan voidaan harkita ekologista kompensaatiota. – Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että menetetty metsäalue korvataan ennallistamalla tai suojelemalla vastaavan kokoinen alue muualla.

–Ilmastopolitiikan näkökulmasta metsät ovat keskeisiä hiilinieluja ja -varastoja. Vaikka metsämaaperän hiilitase voi muuttua päästölähteeksi, puusto on edelleen merkittävä hiilensitoja. Tämä asettaa haasteita kaavoitukselle, sillä hiilinielujen ylläpito ja lisääminen on ristiriidassa joidenkin rakentamishankkeiden kanssa.

Esimerkiksi rakennettava uusi energiainfrastruktuuri, kuten sähköverkkojen ja siirtolinjojen rakentaminen tukee vihreää siirtymää, mutta voi Pennasen mukaan samalla pienentää hiilinieluja. – Ilmastotavoitteiden ja hiilinielujen turvaamisen kannalta ekologisen kompensaation toteuttaminen on välttämätöntä.

MTK:n mielestä esitys alueidenkäyttölaiksi ei korjaa kaavoituksen ongelmia

MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen näkee nykyisessä kaavoitusjärjestelmässä perustuslaillisia ongelmia. – Ne koskevat erityisesti maanomistajien omaisuudensuojaa sekä osallistumisoikeuksia, kun julkinen valta ohjaa maankäyttöä.  Valitettavasti ympäristöministeriön valmistelema esitys alueidenkäyttölaista ei korjaa näitä ongelmia. Metsäkorvauspykälä on tärkeä uudistus kaavoituksen metsätalouden käytönrajoituksien korvaamiseen.

- Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden huomiointia kaavoituksen sisältövaatimuksissa esitetään vahvistettavaksi ilman, että asetetaan reunaehtoja tai määräaikoja käytönrajoituksille. Vaikka kaavoitus ja maankäyttötavoitteiden yhteensovittaminen perustuu vuorovaikutukseen, tiedottamiseen ei esitetä parannusta nykytilanteeseen.

Kaavoituksella toteutetaan pakkosuojelua

Ikonen ei hyväksy sitä, että kaavoituksella voidaan jatkaa edelleen nykymuotoista pakkosuojelua kuulematta maanomistajia. – Alueidenkäyttölakiin on tulossa metsäkorvauspykälä, jonka myötä kaavoituksessa toteutettavat käytönrajoitukset asetetaan samalle viivalle metsälain kanssa. Jatkossa kaavoitus ei voi olla keino epämääräisen harmaan suojelun toteuttamiseen, missä metsien käyttörajoitukset ovat jääneet metsänomistajien tappioksi.

–Kaavoituksessa kaikilla asianosaisilla tulisi olla tasapuoliset ja todelliset edellytykset osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen. Kaavamuutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia jo tavallisen maanomistajan maihin ja näiden käyttömahdollisuuksiin. Kaavan tahtotila toteutuu parhaiten silloin, kun asianosaiset ovat sen takana jo valmisteluvaiheessa, sanoo Ikonen.

Ikosen mukaan energiaomavaraisuuden lisääminen on välttämätöntä. – Sähköverkon infrarakentamisen lunastusmenettelyssä saatu lunastuskorvaus voi tuntua kohtuuttomalta suhteessa tulonmenetyksiin yhdessä käytönrajoituksien kanssa. Näin varsinkin silloin, kun lunastaja tulee harjoittamaan voitollista liiketoimintaa lunastamallaan käyttöoikeusalueella.

Yhteyshenkilöt

Markku Laukkanen, markku.laukkanen(a)audiomedia.fi

Pekka Pennanen, pekka.pennanen(a)metsakeskus.fi

Juho Ikonen, juho.ikonen(a)mtk.fi