Metsämiesten Säätiö Foundation

Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa

keskiviikkona, 13.08.2025

Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi

Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin.

– Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. 

Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa.

–Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksista on sen kyky sitoa hiilidioksidia koko rakennuksen elinkaaren ajan. Metsä toimii hiilinieluna, hiilivarasto siirtyy rakenteeseen jopa sadoiksi vuosiksi, ja rakennuksen purun jälkeen materiaalia voidaan käyttää edelleen. Tämä tekee puusta ainutlaatuisen materiaalin, joka ei ainoastaan vältä päästöjä, vaan aktiivisesti varastoi hiiltä.

Kauhanen muistuttaa, että rakennussektori tuottaa noin 11 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä on kolminkertainen verrattuna lentoliikenteeseen. – Siksi jokainen puurakennus on konkreettinen ilmastoteko ja puurakentaminen ilmastopolitiikan työkalu.

Rakennusalan konservatiivisuus jarruna puurakentamisen kasvulle

Vaikka puurakentamisella on kiistattomia myönteisiä ilmastovaikutuksia, teollinen puurakentaminen etenee Suomessa edelleen verkkaisesti. – Vaikka Suomi on metsien maa, puun hyödyntäminen rakentamisessa ei ole saavuttanut sellaista jalansijaa kuin esimerkiksi Ranskassa, Itävallassa, Ruotsissa tai Norjassa.

–Suomen hitaaseen muutokseen liittyy sekä teknologisia että rakenteellisia haasteita. Ennen kaikkea kyse on asenteista, regulaatiosta ja markkinakäytäntöjen hitaasta murroksesta.

Yhtenä merkittävänä jarruna puurakentamisen laajentumiselle Kauhanen pitää Suomessa on rakennusalan konservatiivisuutta. –Suunnittelukäytännöt, hankintamallit ja urakoinnin logiikka perustuvat edelleen 1960-luvulla kehittyneeseen betoniteollisuuden malliin. Arkkitehdit saattavat haluta käyttää puuta, mutta järjestelmät, jotka tukevat massiivipuurakentamista, eivät ole samalla tavalla vakiintuneet. Tämä tekee hankkeista epävarmempia ja lisää keinotekoisesti niiden kustannuksia.

–Rakentamisen koulutuksessa puurakentamisen erityispiirteet eivät saa vielä riittävästi huomiota. Tarvitaan suunnittelijoita, rakennuttajia ja päättäjiä, joilla on syvällistä osaamista sekä materiaalista ja sen ekologisista vaikutuksista. Vain tällöin syntyy luottamusta ja valmiutta ottaa käyttöön uusia ratkaisuja, muistuttaa Kauhanen.

Käyttäjäkokemukset rakentamisen ytimessä

Stora Enson uusi pääkonttori Helsingissä on puurakentamisen uusin lippulaiva Suomessa. Kauhanen oli keskeinen vaikuttaja puurakenteisen pääkonttorin toteuttamisessa. – Meillä oli kunnianhimoinen visio. Haluttiin ekologinen, vähähiilinen, laadukas sisäilma ja akustiikka ja ennen kaikkea hyvinvointia tukeva työympäristö. Tavoitteet eivät jääneet puheiden tasolle. Käyttäjiltä saatu palaute on ollut ylitsevuotavan myönteistä.

–Ihmiset kokevat puun materiaalina konkreettisesti hyvinvointia edistäväksi, kun sen lämpö, esteettisyys ja luonnonläheisyys tuovat tilaan inhimillisyyttä ja rauhaa. Puu parantaa keskittymistä, vähentää stressiä ja lisää tuottavuutta.

Toimistorakennuksessa tämä näkyy Kauhasen mukaan konkreettisesti. – Työntekijät kokevat sen tukevan yhteisöllisyyttä, luovuutta ja epämuodollista ideointia. Rakennus on aktiivisesti läsnä työpäivän kulussa.

Esivalmistus tekee puurakentamisesta taloudellisesti tehokkaan

Puurakentamista vastustetaan Kauhasen mukaan sen kalleudella. – Yleinen harhaluulo on, että puurakennus olisi kallis, vaikea tai kokeellinen ratkaisu. Todellisuudessa teollisesti esivalmistetuista CLT- ja LVL-elementeistä tehty puurakennus pystytetään huomattavasti nopeammin kuin vastaava betonirakennus. Nopea työmaavaihe tarkoittaa lyhyempää rahoitusaikaa, nopeampaa vuokralaisten sisään muuttoa ja pienempiä kokonaiskustannuksia.

–Esivalmistus mahdollistaa myös laadunhallinnan, kun tehtaassa elementit valmistuvat kontrolloiduissa olosuhteissa, virheiden määrä vähenee ja työmaalla tarvittavien eri toimijoiden koordinointi yksinkertaistuu. Tuloksena on vähemmän pölyä, melua ja häiriöitä, mikä hyödyttää sekä rakentajia että ympäröivää yhteiskuntaa.

Suomi voisi olla kestävän rakentamisen edelläkävijä

Julkinen rakentaminen on Kauhasen mukaan avainasemassa puurakentamisen murroksessa. – Kunnilla on käsissään valtava mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden rakennuskantaan. Esimerkiksi päiväkodit, koulut ja muut julkiset rakennukset tarjoavat konkreettisen mahdollisuuden valita vähähiilinen, terveellinen ja viihtyisä rakentamisen ratkaisu. Toteutetuissa puuhankkeissa käyttäjäpalautteet ovat olleet yksiselitteisen myönteisiä.

–Asetettu kunnianhimoinen tavoite, jotta 45 prosenttia uusista julkisista rakennuksista tehtäisiin puusta vuoteen 2025 mennessä, ei ole toteutumassa. Taustalla on päättäjien epäröinti, tiedon puute ja poliittisen tuen heikkous. Teknologia, tuotteet ja osaaminen ovat jo olemassa, tarvitaan enää päätöksiä.

Puurakentaminen ei ole enää Kauhasen mukaan kokeilu. – Kansainväliset esimerkit osoittavat, mitä voidaan saavuttaa, kun tahto kohtaa teknologian. Suomessa on kaikki resurssit nousta kestävän rakentamisen edelläkävijäksi, mutta se vaatii rakenteiden murtamista, osaamisen vahvistamista ja ennen kaikkea poliittista rohkeutta.

Lisätietoa:

Markku Laukkanen, markku.laukkanen(a)audiomedia.fi
Antto Kauhanen, antto.kauhanen(a)storaenso.com