Metsämiesten Säätiö Foundation

Kirja herättää henkiin Lapin unohdetun mestarikuvaajan ja hänen ainutlaatuiset valokuvansa

tiistaina, 08.07.2025

Ruotsalainen Hildur Larsson (vuodesta 1916 Sammallahti) oli pohjoisen valokuvauksen varhainen mestari, jonka kuvat pysyivät piilossa yli sata vuotta.

Palkitun toimittajan Risto Pyykön kirja nostaa unohdetun lahjakkuuden ja hänen ainutlaatuiset kuvansa historian hämäristä vihdoin valokeilaan. Vuonna 2026 ilmestyväksi suunniteltu kaunokirjallinen dokumentti ja valokuvateos kertoo tarinan poikkeuksellisesta naisesta, joka ikuisti Lapin ihmisiä, elämää ja maisemia laajemmin ja taidokkaammin kuin kukaan muu 1900-luvun alussa. Hildur Larsson (1882-1952) piti valokuvaamoa Rovaniemellä 1905-1916 ja Kemijärvellä 1913-1916. Sinä aikana hän oli ainoa Lapissa vakituisesti asunut ammattivalokuvaaja. Ennen oman ateljeen perustamista hän oli ollut valokuvaaja Mia Greenin opissa Ruotsin Haaparannalla ja Kemissä.

Lähes 20 vuoden aikana Larsson otti tuhansia kuvia paitsi kuvaamossa, myös liikkuen laajasti Rovaniemen seudulla ja kauempanakin. Hän jatkoi kuvaamista harrastusmielessä vielä avioiduttuaan ja muutettuaan metsänhoitajan rouvana Kolarin Sieppijärvelle 1917.
Larsson haki kameransa eteen niin maisemia kuin ihmisiä arjessa ja juhlassa. Hän ikuisti myös aikakauden merkittävimpiä työmaita, kuten rautatien rakentamista Rovaniemelle, metsä- ja uittotöitä sekä kuljetusurakoita Jäämeren ja Vienanmeren rannalta.
Savotta- ja uittoperinteen tallentajana Larsson jätti ainutlaatuisen jäljen.

Hän toimi hovikuvaajana Kemi oy:lle, joka oli pohjoisen metsäyhtiöistä mahtavin. Hän otti harvinaisia kuvia muun muassa metsäpäällikkö Hugo Richard Sandbergin junailemasta Nuortin konesavotasta (1913-1916). Siinä Savukosken erämaihin kuljetetut telaveturit kiskoivat tukkeja vedenjakajan takaa Kemijoen varteen ja uitettavaksi edelleen alamaihin.

Metsätöiden vaikutus näkyy muutenkin vahvasti Hildur Larssonin kuvissa ja elämässä. Paitsi läpikulkupaikka pohjoisiin kairoihin, Rovaniemi oli myös metsäpuulaakien "pääkaupunki", jonne suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaisetkin yhtiöt perustivat konttoreitaan. Se toi kylään kymmenittäin oppineita metsäammattilaisia. Työnsä ohessa nämä olivat kehittämässä Rovaniemellä muun muassa kunnallis-, järjestöja kulttuurielämää. Lähes kaikki heistä puhuivat ruotsia; näin Nederkalixissa syntynyt ja Haaparannalla varttunut
Hildur Larsson löysi luontevasti paikkansa metsäporvareiden yhteisöstä.

Larssonin kuvat olivat suurelta yleisöltä piilossa, kunnes historian harrastajat Timo Heiskari ja Hannes Hörkkö kokosivat ja digitoivat perillisten hallussa säilyneen aineiston. Sen pohjalta sanomalehti Lapin Kansassa ilmestyi Risto Pyykön artikkelisarja Hildur Larssonista vuonna 2018. Nyt tekeillä oleva kirja on ensimmäinen kokonaisesitys valokuvaajasta, jonka kuvia voi ihailla myös Lapin maakuntamuseon näyttelyssä 2025-2026.

Risto Pyykkö on Lapin Kansan kokenut toimittaja, jonka lukemistoartikkelit ovat voittaneet useita valtakunnallisia palkintoja. Hän on saanut myös alan arvostetuimman tunnustuksen Suuren journalistipalkinnon (2023). Pyykkö ja hänen kollegansa Petteri Holma kirjoittivat taannoin metsänhoitaja ja kirjailija A. E. Järvisen elämäkerran Kairanviemä (Otava, 2006). Tuleva kirja syntyy Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston, Metsämiesten Säätiön sekä WSOY:n kirjallisuussäätiön apurahojen turvin.

Lisätietoja:
toimittaja Risto Pyykkö, pyykonristo(a)gmail.com, puh. 0400 528492