Tohtorikoulutusohjelma ”Metsäosaaja 2030”

Metsämiesten Säätiö käynnistää 2020 apurahanhaun myötä oman tohtorikoulutusohjelman "Metsäosaaja 2030", jonka tavoitteina ovat osaamisen ja tiedon lisääminen Säätiön vuosittain nimeämistä aiheista. Tohtorikoulutusohjelma on yksi moottori, jonka avulla Säätiö kehittää toimialaa ja antaa tieteellisen pätevöitymisen mahdollisuuden alalle keskeisissä teemoissa.

Aiheet, joita Säätiö on kiinnostunut rahoittamaan ovat:

Metsäalan ennakointityö. Tutkimuskysymyksiä ovat: 
1) Millaista ennakointityötä toimiala tarvitsee yhteisesti
2) Miten toteutettu ennakointityö palvelee pienyritysten ja alan toimivien ihmisten kehittymistä
3) Miten ennakointityö on järjestettävissä

Metsäalan työelämän tarpeita vastaava koulutusjärjestelmä. Tutkimuskysymyksiä ovat:
1) Löytyykö muualta koulutusjärjestelmiä, jotka sopisivat Suomeen nykyistä paremmin
2) Työelämän lähtökohdista nousevat koulutuksen kehittämistarpeet
3) Koulutusjärjestelmän kustannustehokkuustarkastelu
 

Alan koulutukseen hakeutuvien nuorten mielikuvat, arvot ja motivaattorit ja niiden vastaavuus työelämän tuleviin tarpeisiin. Tutkimuskysymyksiä ovat:
1) Hakeutuvatko alalle sen haasteista motivoituvat nuoret
2) Pitääkö alan ja koulutuksen tarjoajien nuorisoviestintää ja sen sisältöä kehittää
3) Pitääkö koulutuksen sisällöissä huomioida jotain uutta

Markkinoinnin ja vetovoiman panokset metsäalalla ja muilla aloilla. Tutkimuskysymyksiä ovat:
1) Paljonko metsäalan toimijat investoivat kokonaisuutena maineeseensa
2) Eroaako metsäalan panos muista toimialoista
3) Millaista markkinointia tulisi lisätä ja mitä voitaisiin vähentää

Aiheiden rajaamisella Säätiö tavoittelee mahdollisimman suurta vaikuttavuutta sekä yhteyttä käytäntöön. Samalla hyväksytään se, että joihinkin aiheisiin ei saada hyväksyttävää väitöskirjahanketta. Ensimmäisenä vuonna Säätiö tavoittelee kahden tohtoriohjelman rahoitusta. Väitöskirjojen lisäksi Säätiö on kiinnostunut myös rahoittamaan em. teemoihin liittyviä selvityksiä ja opinnäytetöitä.
 
Säätiö sitoutuu tohtorikoulutusohjelmassa kolmen vuoden rahoitukseen edellyttäen, että edistyminen on hyvää. Yhdelle koulutettavalle varataan vuotta kohden 45 000 euroa sisältäen 12 kuukauden palkka- ja sotukulut, tutkimus- ja tilaisuuskulut sekä yleiskulut enintään viisi prosenttia. Lisäksi on mahdollista anoa erikseen muutamien tuhansien eurojen lisärahoitusta tutkimuskuluihin. Rahoituksen hakijana voi olla ohjaava yliopisto, tutkimuslaitos tai koulutettava itse, joten ohjelma sopii myös varttuneemmalle tieteenharjoittajalle.

Kullekin teemalle edellytetään kaksi ohjaajaa, jotka tulevat eri yksiköistä ja eri tieteenaloilta. Yliopistojen välinen sekä käytännön työelämään kytkeytyvä yhteistyö ja opiskelijoiden sparraus ovat elementtejä, joilla voidaan parantaa tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja käytäntöön sovellettavuutta.
 
Kullekin teemalle pitää perustaa seurantaryhmä, joka kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Lisäksi teemasta pitää järjestää sparraus- ja keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan paitsi tiedeyhteisön edustajia myös käytännön edustajat mukaan.