Nuorten vaikuttajien metsäfoorumissa saatiin uusia näkökulmia

keskiviikko lokakuun 26. 2016

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin kutsussa peräänkuulutettiin maailmasta kiinnostuneita tyyppejä ja voi kyllä, juuri sellaisista onnistuimme kokoamaan joukkomme. Kukaan tuskin lähti reissuun aseman tai työn tuoman velvollisuuden vuoksi tai pomon käskystä vaan mielenkiinnosta erilaisia näkökulmia kohtaan, halusta avartaa omaa maailmaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Tänä vuonna seikkailtiin Päättäjien metsäakatemian jalanjäljillä Joensuu–Koli–Heinävesi-akselilla Pohjois-Karjalassa.

Sosiaalisen median maailmassa, jossa omien kavereiden, erilaisten toimijoiden ja medioiden viestit muodostavat iloisen ja/tai ahdistavan sekamelskan, saa metsistä, erityisesti niiden käytöstä, usein kovin mustavalkoisen kuvan.

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin tavoitteena oli näyttää osallistujille kuinka värikäs ja monisyinen maailma äärilaitojen väliin mahtuu, kuinka erilaisista näkökulmista metsää voi katsoa, ja kuinka monenlaisia ammattilaisia metsässä työskentelee. Toisaalta halusimme kuulla, mitä osallistujien mielessä liikkuu aiheen tiimoilta.

Foorumi liittyy tiiviisti loputtomaan suohon, jota ”metsäalan houkuttelevuudeksi opinahjona ja tulevaisuuden työpaikkana” kutsutaan. Toinen suuri haaste on se valtava joukko nuoria, usein kaupunkilaisia tulevia metsänomistajia, joille OOTD on lyhenteenä itsestään selvä, kun taas OMT on vähän niin kuin OMG, muttei ihan, ja joilla omaan metsään tai metsään ylipäänsä ei ole minkäänlaista suhdetta – ei hyvässä eikä pahassa.

Millaiset tarinat sitten vaikuttavat? ”Mikä on parasta sinun työssäsi?” kysyttiin melkein jokaiselta joukollemme puhuneelta metsäalan ammattilaiselta. Jälkikäteen todettiin, että juuri noita parhaita juttuja ja omasta mielestään suurimpia saavutuksia kuvatessa syttyivät asiantuntijoiden silmät, ja kertomuksen muuttuessa astetta henkilökohtaisemmaksi, siitä tuli myös koskettava. Nämä tarinat jäivät mieleen.

Varman muistijäljen paikalla olleisiin jätti myös auringonnousu Ukko-Kolin huipulta ihailtuna ja pohjaton pohjoinen tähtitaivas Valamon luostarin pilkkopimeässä illassa.Tapahtuman aikana tuli jälleen fiilis, että maailmassa, jossa vaikuttaminen tapahtuu yhä enemmän bittiavaruudessa, on oikeille, vähän sattumanvaraisille ja hyvin ”poikkitieteellisille” kohtaamisille, asioiden konkreettiselle näkemiselle ja ääneen käydyille keskusteluille luotava paikkoja.IRL sanoilla ja kuvilla ei ole editointimahdollisuutta. Hakkuukohteella päätehakkuuikäiset kuuset kaatuvat rujosti rytisten ja suojellussa kuusikossa auringon valo siivilöityy oksien lomasta ihan oikeasti tosi hienosti #nophotoshophneeded. Sellaiset hetket vaikuttavat.

Takaraivossa järjestävällä taholla on toive siitä, että kun Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin osallistujat puhuvat metsästä erilaisissa yhteyksissä järjestöissään, ystävilleen, someyleisöilleen ja niin edelleen, on retken aikana esitetyt näkökulmat tiedossa tukemassa omien mielipiteiden muodostamista.

Suuret kiitokset kaikille tapahtumassa puhuneille ja metsien käytön ja biotalouden eri puolia avanneille asiantuntijoille ja yrityksille. Kiitos myös toisen Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin rahoituksellaan mahdollistaneille Suomen Metsäsäätiölle, Metsämiesten Säätiölle ja Puumiesten Ammattikasvatussäätiölle.

Kiitos ennen kaikkea mukana olleille tulevaisuuden toivoille. Teitte retkestä ikimuistoisen.

Lisätietoja:

Vilma Issakainen, Suomen metsäyhdistys ry, vilma.issakainen(at)smy.fi