Suomalainen rakennusteollisuus ei löydä tietään arvokisaputkessa infrastruktuuriaan kehittävään Brasiliaan

maanantaina, 07.03.2016

Brasilian suurten arvokisojen sarja, vuoden 2014 jalkapallon maailmanmestaruusturnaus, 2016 olympiakilpailut sekä vuoden 2018 jalkapallon Copa America, ei ole saanut suomalaisia rakennusalan yrityksiä rynnistämään maan suurille markkinoille. Vaikka Brasiliassa toimii lukuisia suomalaisia suuria ja keskisuuria yrityksiä, kuten Vaisala ja rakennusten ilmastointijärjestelmiä valmistava Halton, yritykset ovat vielä varovaisia suhteessa Brasiliaan.

Suomalaislähtöisiä puualan yrityksiä Brasiliassa toimii muun muassa sellu- ja vaneriteollisuudessa UPM:n ja Stora Enson johdolla, mutta esimerkiksi puurakentamisen osaamista Suomesta ei juuri Brasiliaan viedä. Yhdeksi syyksi Kauppalehti Optiossa julkaistussa artikkelissa epäillään maassa vallitsevaa kulttuuria, jossa "oikea talo rakennetaan kivestä tai betonista".

Brasiliaa koettelee parhaillaan maan mittakaavassa massiivinen taantuma. Silti Brasilia on edelleen valtavan kokoinen talous, jonka yhteiskuntarakenne on viime vuosikymmenenä voimakkaasti keskiluokkaistunut. Maan sisäinen kulutus on kasvanut, mikä tosin on kärsinyt muun muassa suuren Petrobras-öljy-yhtiöön liitetyn korruptioskandaalin halvaannuttaman liike-elämän yleisestä vaikeasta tilanteesta. Silti maa investoi rajusti, muun muassa rakentamiseen.

Maan hallinto on nyt tehnyt päätöksen, jossa Brasiliaan rakennetaan kerralla 270 uutta paikallislentokenttää. Esimerkiksi siinä projektissa suomalaisilla rakennusalan yrityksillä olisi mahdollisuus löytää tiensä koko Etelä-Amerikan jättimäisten markkinoiden hubina toimivaan Brasiliaan, arvioidaan Markus Ånäsin kirjoittamassa Kauppalehti Option artikkelissa.

"Brasilia on niin iso markkina, että jos aikoo olla Etelä-Amerikassa edes jollain lailla merkittävä, täällä on oltava”, näkee Kauppalehti Option artikkelissa Vaisalan Latinalaisen Amerikan johtaja Aleksis Kajava.

Yhteensä suomalaisten yritysten Brasiliassa toimivien tytäryhtiöiden liikevaihto oli 2,2 miljardia euroa; tavarakauppaa Suomen ja Brasilian välillä käytiin 2014 noin miljardin arvosta.

Finnpron johtajan Matti Landinin mukaan maan valuutan realin devalvoimisen myötä suomalaisyritykset ovat hyötyneet muun muassa puunjalostusbisneksessä, mutta että esimerkiksi valmiiden rakennuskomponenttien vieminen maahan on haastavaa protektionistisen politiikan takia. "Brasiliassa tuoja voi laskea tuotteilleen karkeasti sadan prosentin hinnanlisäyksen", artikkelissa ynnätään.

Kauppalehti Option Brasilian markkinoita käsittelevä artikkeli perustui marraskuussa 2015 tehtyyn reportaasimatkaan Rio de Janeiroon ja Sao Pauloon. Artikkeli julkaistiin helmikuussa 2016 Kauppalehti Option printtilehdessä. Apurahalla artikkelin valmistumista auttoi Metsämiesten Säätiö.

Lisätietoja:

Toimittaja Ånäs Markus, hans.markus.anas(at)gmail.com

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.