Metsä puhuu -hanke: Metsän on puhuttava myös jatkossa

torstaina, 19.02.2015

Vuonna 2009 aloitetun Metsä puhuu -hankkeen tavoitteeksi asetettiin palauttaa suomalaisten usko metsäalaan merkittävänä tulevaisuuden elinkeinona vuoteen 2014 mennessä. Voi varmasti sanoa, että tavoite on toteutunut, ja sekin on varmaa, että hankkeella on ollut muutoksessa roolinsa.

Kun hanketta aloitettiin, metsää pidettiin auringonlaskun alana. Nyt puhutaan päinvastaisesta: auringonnoususta. Muutos korostaa sitä, että hankkeen päätavoite, metsäalan työvoiman saannin turvaaminen, ei ole kadonnut minnekään, vaan muuttunut entistä polttavammaksi. Mikäli edes osa puunkäytön uusista mahdollisuuksista toteutuu, alan tulee houkutella paljon lisää monenlaisilla koulutustaustoilla olevia nuoria. Pelkästään raaka-aineen hankinta teollisuudelle on jo kova haaste.

Metsä puhuu –hankkeen ensimmäisenä vuonna painopiste oli saada oman alan ihmiset tietoiseksi siitä metsäalan tulevaisuudesta, mikä nyt on kaikkien nähtävillä esimerkiksi tiedotusvälineissä. Ajateltiin, että tärkein viestinviejä on alalla töissä oleva ihminen: jos hän suhtautuu omaan työhönsä myönteisesti ja puhuu siitä lähipiirissään, hankkeella on mahdollisuus onnistua, mutta jos ei, mikään viestintähanke ei voi alaa pelastaa.

Tavoitteena oli, että kaikki alkaisivat puhua ennen kaikkea nuorille, ja positiivisesti. Koko hankkeen ajan on tuotettu materiaalia, jonka avulla kynnys viestiä metsäalasta nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen olisi mahdollisimman matala. Metsä puhuu –verkkosivu ja metsäteollisuuden tuotteista kertova salkku ovat olleet ja ovat niistä suosituimpia. ”Parasta on ollut se, että on koottu yksiin kansiin metsäalaa ja metsäsektoria koskeva tieto", sanoi muuan hankkeen evaluointiin haastateltu henkilö.

Yläkouluikäisiä nuoria lähdettiin tavoittelemaan tosissaan vuonna 2011. Miten työ vaikuttaa heidän koulutus- ja työpaikkavalintoihinsa, ei ole vielä selvää.Nuorille tarjottiin mahdollisuuksia tutustua alaan kesätöissä ja Työelämään tutustumis- eli TET-jaksoilla. Yli kaksisataa metsäteollisuuden työntekijää on kahtena syksynä kiertänyt kertomassa kumpanakin vuotena yli 300 yläkoulussa siitä, mihin arkipäivän tuotteisiin puuta käytetään jo nyt ja mihin tulevaisuudessa ja millaista osaajien kirjoa näiden tuotteiden valmistaminen ja toimittaminen kuluttajien saataville tarvitsee.

Viestinnässä otettiin käyttöön aivan alusta lähtien sosiaalinen media. Osa käytetyistä sosiaalisen median välineistä oli tuolloin vielä monille tuntemattomia, osa on jo poistunut käytöstä. On kuitenkin käynyt selväksi, että toimialana metsä on ollut Metsä puhuu -hankkeen kautta sosiaalisen median käytössä edelläkävijä. Sosiaalisen median käyttö viestinnässä ylipäätään ja nuorisoviestinnässä erityisesti on vaikeaa. Nuoret ovat tarkkoja sisällöstä, sen tuottajasta ja tuottajan vaikuttimista. Jos sisältö on läpinäkyvä, hauska ja toimiva, se jaetaan, vaikka lähettäjä olisi yritys. Motivaatio jakamisessa on itsetunto, hyväksytyksi tuleminen ja itsensä määrittäminen.

Hankkeen kahtena viimeisenä vuotena keskityttiin myös nuorisoviestinnän tuomiseen osaksi metsäalan eri organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa. Evaluoinnissa todettiin, että hankkeen tavoitteista tämä on onnistunut kenties huonoiten. Evaluoinnissa suositellaankin, että Metsä puhuu –hankkeen kaltaista toimijoiden verkostoja tukevaa toimintaa tulee jatkaa kunnes alueellinen nuorisoviestintä on järjestäytynyttä, jatkuvaa ja aktiivista. Hyväksi koettuja toimintamalleja tulee edelleen kehittää, koota ja jakaa verkoston kesken.

Verkosto koostuu pienistä ja suurista yrityksistä, valtion ja kuntien organisaatioista, oppilaitoksista, yhdistyksistä ja yksittäisistä ihmisistä. Evaluoinnissa painotetaan, että tuloksellinen nuorisoviestintä edellyttää, että verkostolle on osaa ottavissa organisaatioissa nimetty vastuuhenkilö ja että työlle on määrätty tavoitteet ja mittarit sekä varattu työhön osaa ottaville työaikaa ja muut tarvittavat resurssit. Organisaatioiden ylimmän johdon on annettava nuorisotyölle tuki ja puhuttava sen merkityksestä julkisuudessa.

Metsä puhuu –tulevaisuushanke metsäalan maineen ja työvoiman saannin edistämiseksi alkoi vuonna 2009 ja päättyi vuonna 2014. Se oli yksi Metsämiesten Säätiön strategisista kärkihankkeista. Hankkeen toinen suuri rahoittaja on ollut Suomen Metsäsäätiö. Lisäksi hanketta ovat vuosien myötä tukeneet useat eri tahot, kuten metsäalan yritykset, ammattiliitot, pankit, erilaiset säätiöt sekä maa- ja metsätalous- ja työ- ja elinkeinoministeriöt.

Lisätietoja:

Yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys, sirpa.karkkainen(at)smy.fi,
puh. 050 351 2416

Viestinnän suunnitelija Hannes Mäntyranta, Suomen Metsäyhdistys, hannes.mantyranta(at)smy.fi,
puh. 050 351 2413

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.