Puhetta puusta: Suksiseppä Hannu Laitala jatkaa satavuotista perinnettä

torstaina, 07.11.2019

Kuuntele podcast: Puhetta puusta: Suksiseppä Hannu Laitala jatkaa satavuotista perinnettä

Suuret ikäluokat hiihtivät Järvisillä, Lampisilla ja Ylösillä. Niitä voideltiin parafiinilla tai kynttilällä ja niillä rakennettiin suomalaisen hiihtourheilun menestystarinaa. Kun puusuksilla hiihtänyt Juha Mieto hävisi Falunin MM-kisoissa muovisuksilla hiihtäneelle Ruotsin Thomas Wassbergille, alkoi kilpahiihdossa uusi aikakausi. Puusuksen tarina jatkuu silti yhä muun muassa metsäsuksena, syvän lumen suksena ja harrastekäytössä. Puusuksia käyttävät myös ne, jotka haluavat kokea hiihdossa menneen ajan tunnelmaa ja hiihtää metsässä metsästä lähteneellä suksella.

Puusuksi taipuu tämän päivän hiihtäjän tarpeisiin

Ylösen suksien tarina alkaa 1920-luvulta, jolloin Eino Ylönen aloitti suksen valmistuksen Hankasalmella. Ylönen oli Uusituvan suksitehtaalla Jyväskylässä oppinsa hankkinut suksiseppä. Einon maatilan sivurakennuksesta tuli tunnettu suksiverstas, jonka työtä jatkoi Erkki Ylönen kuolemaansa vuoteen 2007 asti. Sen jälkeen lähes satavuotista puusuksen teon perinnettä on jatkanut pääkaupunkiseudulta Hankasalmelle muuttanut it-ammattilainen Hannu Laitala, joka on räätälöinyt perinnesuksen nykyajan käyttäjän tarpeisiin.

IT-ammattilaisesta suksimestariksi

Kun astuu Hankasalmella sijaitsevan Ylösen suksiverstaan sisään, astuu menneen maailman käsityöverstaan tunnelmaan vanhoine koneineen ja laitteineen. Vaikka paikka huokuu vuosikymmenien suksien valmistuksen perinnettä, siellä syntyy edelleen samoilla koneilla, mutta uusilla käsillä moderneja puusuksia metsässä, syvässä lumessa tai tunturissa liikkuvan retkeilijän tarpeisiin.

- Muutettuamme perheen kanssa vaimon kotiseudulle Hankasalmelle syksyllä 2006, sain samoihin aikoihin ”onnenpotkut” jyväskyläläisestä it-alan yrityksestä. - Tulin suksimestari Erkki Ylösen apupojaksi talkootyöhön, jossa opin suksen valmistuksen kaikki vaiheet liimauksesta jyrsintään, hiontaan ja kannen käsittelyyn, kertoo tämän päivän Ylösen suksiseppä Hannu Laitala.

Kun suksiverstas tuli Erkki Ylösen kuoleman jälkeen myyntiin vuonna 2007, Laitala koki saaneensa elämänsä tilaisuuden hypätä pois omasta ”boxistaan”. - Tiesin ettei tämmöistä tilaisuutta enää toiste tule. Olin tehnyt omat sukset Erkin ohjauksessa ja koin olevani saamani mestari-kisälli -koulutuksen jälkeen valmis tämän perinteen jatkajaksi. Samalla näin mahdollisuuden ainakin osittain työllistää itseäni, koska käsin tehdyillä puusuksilla on markkinoita ja ostajia. - Vaikka haluankin kunnioittaa ja jatkaa satavuotista suksen teon perinnettä, teen suksia kuitenkin nykypäivän ihmisille ja tämän päivän erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Puun parissa työskentely oli Laitalan päätöksen ytimessä, koska se perintö oli tullut omalta isältä. - Puussa joku kiehtoo. Kun käsissä on puusuksipari puuvalmiina, se on kauneimmillaan ja antaa tekijälleen suuren ilon. Ja saman tyytyväisyyden voi kokea, kun asiakas saa hänelle räätälöidyt puusukset käsiinsä ja sanoo, että wau!

Lähipuusta asiakkaalle räätälöityjä suksia

Laitalan puusuksen valmistukseen käyttämä koivu tulee Hankasalmen läheltä, Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Savon lehtimetsävyöhykkeeltä. - Kun on lähiruokaa, niin minä käytän lähipuuta ja kai niistä tulee sitten lähisukset! Tämmöiset luonnonmukaiset asiat painavat ilmastokeskustelun aikana paljon. Puusuksetkin sitovat hiiltä ja kun hiihdät metsässä puusuksilla, palaat osaksi metsän kiertoa. Silloin kokee tekevänsä merkityksellistä työtä.

- Paras suksen tekoon soveltuva koivu on sekametsässä hitaasti kasvanut suorarunkoinen oksaton koivu. Yritän pelastaa näitä valiopuita joutumasta sellukattilaan. Kaadon jälkeen puut sahataan tuppeen ja taapeloidaan pariksi kolmeksi vuodeksi ennen kuin ne otetaan sisälle käsittelyyn. Valmistuksen eri vaiheissa tehdään valintaa koko ajan, poistetaan oksakohtia, särmätään ja liimataan määräpaksuuteen liimapuupelkoiksi, joista tehdään suksen tekoon tarvittavia palikoita, kertoo Laitala.

Valmistuksessa on viisi erilaista suksimallia kuten latu-, retki- ja metsäsukset sekä kettujahtiin käytettävät metsäsukset ja kovapuureunalla tai teräsreunalla varustetut tunturisukset tunturivaellukseen. – Jokaisen suksimallin valmistus alkaa pohjasta. Pärepohjaan liimataan tukipaloja, joilla tehdään jalkavuus ja runko, minkä jälkeen voidaan liimata suksen kansi. Pohjan ja kannen on oltava parasta puulaatua. Kärki tehdään kannen liimauksen jälkeen jalalla pumpattavalla suksipuristimella. 

- Aihiosta muokataan suksi muotoonsa. Kärjen teosta tunnistetaan oikea suksen tekijä, kärjen on oltava suora. Viimeistelyssä suksi lakataan tai öljytään sen mukaan, mitä vain asiakas haluaa, koska jokainen suksi on uniikki. En tee mitään varastoon enkä kauppaan, koska jokainen suksi suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaan tarpeisiin. Tämä on myös suksen tekijälle parasta, koska silloin jää välikädet kaupasta pois.

Nostalgiaa ja ympäristötietoisuutta

Laitala kokee edustavansa pienimuotoista kiertotaloutta, jossa kaikelle suksen teossa käytettävälle uusiutuvalle materiaalille on käyttöä. – Sahanpuru menee lähinavetan kuivikkeeksi ja aikanaan suksen elinkaaren päässä viimeinen hiki voidaan ottaa lämmittämällä suksilla sauna!

- Ei tässä tarvita ilmastofilosofiaa sanomaan sitä tosiseikkaa, että umpihangessa puusuksi on lyömätön. Hiihtäjän on voitava nauttia hiihdosta kaikissa olosuhteissa, umpihangessa, kovalla hangella ja ladulla. Puusuksesta käyttäjä voi löytää menneen ajan nostalgiaa tai tämän päivän ympäristötietoisuutta.

Laitala kokee pudonneensa isoihin saappaisiin päästessään jatkamaan Ylösen puusuksen valmistuksen vanhaa perinnettä. - Tähän työhön pitää olla vahva tahto ja halu. Itseäni motivoi perinteen jatkaminen, mutta myös sen yhdistäminen tämän päivän asiakkaan tarpeisiin. Kannustankin nuoria puunjalostuksen pariin. Ensin on hyvä hankkia puun käsittelyn taitoa ja osaamista koulutuksella ja sen jälkeen löytää se oma juttu puuta jalostavasta käsityöteollisuudesta.

Lisätietoja:

Markku Laukkanen, Journalist, MSSc, +358 502589, markku.laukkanen(a)audiomedia.fi

Mikko Viljakainen mikko.viljakainen(a)puuinfo.fi

Hannu Laitala, 0500 601777, verstas(a)suksitehdasylonen.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.