Työhyvinvointi puunkorjuuyritysten menestymisen tukena

maanantai tammikuun 28. 2019

Tampereen yliopistossa toteutetussa kolmivuotisessa (2016-2018) tutkimushankkeessa ’Ennakoiva työkyvyn ja työhyvinvoinnin tuki puunkorjuuyritysten menestystekijänä metsätoimialan rakennemuutoksessa’ selvitettiin puunkorjuuyrittäjien ja -kuljettajien työkykyä ja työhyvinvointia. Lisäksi tutkittiin yrittäjien ja kuljettajien kokemusta työterveyshuollon roolista työhyvinvoinnin tukijana sekä selvitettiin työhyvinvoinnin ja yrityksen liiketaloudellisen menestymisen yhteyttä.

Kyselyyn vastasi vuonna 2016 337 ja vuonna 2018 332 yrittäjää ja kuljettajaa. Lisäksi vuonna 2017 haastateltiin 15 yrittäjää työhyvinvointiin liittyvistä seikoista ja sen merkityksestä yrityksen menestymiseen. Tarkemmat taloudelliset analyysit perustettiin 13 yrityksen tilinpäätöstietoihin.

Tutkimuksen mukaan puunkorjuualalla koettu työkyky on keskimääräistä hieman heikompaa, mutta hyvinvointi työssä koettiin kuitenkin kohtalaisen hyväksi. Työstä palautuminen oli puolella metsäkoneyrittäjistä ja -kuljettajista riittämätöntä. Riittämätön palautuminen oli yhteydessä huonoon työkykyyn. Työn kokeminen merkitykselliseksi sekä omien voimavarojen riittävyyden kokemus taas selittivät hyvää palautumista. Työssä tapahtuneen muutoksen kokemista tarkasteltaessa havaittiin työtyytyväisyyden selittävän positiivista muutoskokemusta.

Alueyrityksissä työskentelevien yrittäjien ja kuljettajien arviot terveydestään ja työkyvystään sekä työnsä organisoinnista olivat parempia kuin muissa yrityksissä toimivilla. Työterveyshuolto esiintyi yritysten kumppanina työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisessa vaihtelevassa roolissa, mutta useimmiten rooli kuvattiin heikoksi.

Yrittäjät pitivät työntekijää yritysten tärkeimpänä voimavarana ja muita tärkeitä yrityksen menestymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat ilmapiiri, johtaminen, työntekijöiden pysyvyys, fyysisessä ja henkisessä kunnossa olevat työntekijät sekä turvalliset ja toimivat koneet. Sairausläsnäolon eli presenteismin mittausskaalaa käytettiin mallintamaan teoreettista tuottavuuden menetystä koetun työkyvyn avulla. Sen perusteella laskennallinen tuottavuuden menetys metsäkonealalla työskentelevillä oli 7–10 prosenttia vuotuisesta työajasta.

Jalostusarvon avulla mallinnettiin liiketaloudellista menestymistä siten, että jalostusarvon sisältöön vaikuttavat osatekijät aukaistiin arvioitaviksi. Jalostusarvossa huomioidaan liikevaihdon lisäksi yrityksen kiinteällä omaisuudella ja omalla työllä tuotettu lisäarvo. Se tarjoaa tilinpäätöstietojen avulla keinon nähdä inhimillisten voimavarojen ja työhyvinvoinnin merkitys yrityksen liiketaloudellisessa tuloksessa.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että yrityksissä tulee huolehtia työntekijöiden työtyytyväisyydestä, koska sillä on erityisesti muutostilanteissa positiivinen vaikutus muutokseen suhtautumisessa ja sitä kautta työn sujumiseen. Henkisestä kuormituksesta on tullut puunkorjuutyön kuormitustekijä, joka näkyy niin kuljettajien kuin yrittäjien työhyvinvoinnissa. Henkistä palautumista voidaan siten pitää yrityksen suorituskyvyn ylläpitämisen kannalta erityisen tärkeänä.

Työterveyshuollon kanssa tehtävää työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämistyötä on syytä tiivistää ja syventää. Työhyvinvoinnin tärkeys niin työntekijöiden kuin yrityksen menestymisen suhteen tiedostetaan hyvin puunkorjuuyrityksissä, mutta käytännössä systemaattiset toimet ovat vähäisiä. Tutkimuksen mukaan alueyrityksissä koetaan työt paremmin organisoiduiksi kuin muissa yritysmuodoissa ja se näyttää ulottuvan työhyvinvointiinkin. Työkyvyn edistäminen voidaan nähdä yhtenä keinona vähentää tuottavuuden menetystä ja parantaa sitä kautta kannattavuutta ja suorituskykyä.

Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Metsämiesten Säätiö. Koneyrittäjien liitto ja Teollisuusliitto (aiemmin Puuliitto) olivat hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina.

Lisätietoja:

Professori Clas-Håkan Nygård, Tampereen yliopisto, clas-hakan.nygard(at)tuni.fi, puh. 050 586 5959

Tutkijatohtori Anna Siukola, Tampereen yliopisto, anna.siukola(at)tuni.fi