Metsien omistusrakenteesta haasteita globaalin metsäteollisuuden kilpailukyvylle ja vastuullisuudelle

maanantai, 30.03.2015

KILPO-tutkimushankkeen vuosiseminaari kokosi 24.3.2015 Helsinkiin noin 60 aktiivista kuulijaa. Tohtori Andy White, Rights and Resources Initiativen koordinaattori, valotti maanomistuksessa tapahtuneita ja meneillään olevia muutostrendejä. Maailmanlaajuinen, erityisesti kehitysmaissa, metsänomistusta kuvaa trendi on omistuksen tai hallinnan siirto valtiolta yksityishenkilöille/perheille tai yhteisöille. Pisimmälle tässä kehityksessä on edetty Latinalaisessa Amerikassa, jossa 43% metsämaasta on yhteisöjen omistuksessa. Aasiassa vastaava luku on 31%, mutta Afrikassa yhteisöjen omistusoikeuksia ei virallisesti ole juurikaan vielä tunnustettu. Yhteisöjen hallinnassa on kuitenkin kaikissa em. maanosissa noin 6% metsämaasta.

Väestönkasvu ja erityisesti keskiluokan kasvu lisäävät ruoan, energian ja metsään perustuvien tuotteiden kysyntää ja johtavat kiristyvään kilpailuun maasta. Tämä on jo nyt johtanut laaja-alaisiin konsessioihin, lisääntyviin konflikteihin ja maan hinnan, myös metsämaan hinnan, nousuun. Kehitysmaissakaan maa ja raaka-aineet eivät enää ole halpoja. Lisäksi paikallisten ihmisten oikeuksien kunnioittamiseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät vaatimukset ovat voimistuneet. Kaikilla näillä muutoksilla on tärkeä merkitys kansainvälisesti toimivalle metsäteollisuudelle. Huomattavan osan kaikista (maa- ja metsätalous) konsessioista arvioidaan sijaitsevan yhteisöjen hallinnassa olevilla alueilla ja yli 90% konsessioiden piirissä olevista alueista on asuttuja.

Konfliktit lisäävät yritysten riskejä ja kustannuksia. Niiden välttämiseksi ja hyvän maineen säilyttämiseksi yritykset ovat luoneet uusia toimintatapoja, joilla pyritään lisäämään yhteistyötä paikallisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa, edistämään sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia ja minimoimaan haitallisia vaikutuksia paikallisella tasolla. Andy Whiten mukaan yrityksen edun mukaista kehittää kumppanuuksia paikallisten ihmisten kanssa ja kunnioittaa heidän oikeuksiaan silloinkin kun kyseessä olevan maan lainsäädäntö ei niitä vielä tunnusta.

Metsäteollisuusyritysten maanomistuksen ja/tai hallinnan laajuudesta on maailmanlaajuisesti olemassa varsin vähän tietoa. Jaana Korhonen Helsingin yliopistosta esitti tätä valottavan uuden tutkimuksen tuloksia, jossa tarkasteltiin 100 suuryrityksen metsänomistusta ja hallintaa. Tulosten mukaan yritysten omistuksessa tai hallinnassa on noin 66 miljoonaa hehtaaria. Yritysten omistuksessa on yhteensä noin 20 miljoonaa hehtaaria. Omistus/hallinta keskittyy yleensä samalle mantereelle jossa yrityksen pääkonttori sijaitsee. Poikkeuksen muodostavat aasialaiset yritykset, joiden omistuksessa/hallinnassa on metsää kaikilla mantereilla Eurooppaa lukuun ottamatta. Yritysten metsänomistus/hallinta on yleisempää suurissa ja kannattavissa yrityksissä sekä sellua tuottavissa yrityksissä ja kehittyvillä markkinoilla.

Sami Pastila Pöyry Management Consulting Oy:stä tarkasteli teollisten istutusmetsien kehitystä Etelä-Amerikassa. Hänen mukaansa istutusmetsissä tuotettavan puun kysyntä tulee kasvamaan. Samalla kehitetään uusia yritysten välisiin kumppanuuksiin ja yhteistoimintaan perustuvia toimintamalleja. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää bioteknologian kehitystä ja puuston kasvun lisäystä, metsänhoitomenetelmien mekanisoimista ja digitalisoinnin hyödyntämistä sekä istutusalueilla tuotettavien hyödykkeiden monipuolistamista maan ja veden käyttöön liittyvien konfliktien välttämiseksi.

Petri Lehtonen Indufor Oy:stä käsitteli kokemuksia istutusmetsistä sekä niiden tulevaisuuden näkymiä Afrikassa, jossa on hänen mukaansa talouskasvun ja kasvavan kysynnän myötä edellytyksiä lisätä investointeja istutusalueisiin ja teollisuuteen. Toimintaympäristön ja infrastruktuurin parantuessa investointien odotetaan lisääntyvän alueella. Kun paikalliset pientilalliset ja kyläyhteisöt osallistuvat istutushankkeisiin, niillä voidaan myös edistää köyhyyden vähentämistä.

Heikki Rissanen Stora Enso Oy:stä tarkasteli kilpailukykyä, puun tuotannon kustannusten kehitystä sekä yhtiön kokemuksia Kiinasta ja Laosista. Maan saatavuus, maakäyttöön liittyvät konfliktit ja toimintakulttuurien väliset erot luovat metsäyrityksille haasteita. Yritysten tulee yhä enemmän nähdä toimintanansa osana paikallista yhteiskuntaa ja luoda perusta toimintansa oikeutukselle omilla toimillaan ja sen vastuullisuudella. Hänen mukaansa kilpailuetu siirtyy vähitellen alhaisempiin kustannuksiin perustuvista tuotteista laatuun ja kuluttajan kokemukseen perustuviin etuihin.

Tilaisuuden päätteeksi Anne Toppinen Helsingin yliopistosta esitti meneillään olevan tutkimuksen pohjalta asiantuntijoiden näkemyksiä kilpailukyvyn ja yritysvastuun tulevaisuudesta. Vastuullisuuteen liittyvien vaatimusten odotetaan tulevaisuudessa edelleen vahvistuvan ja monimutkaistuvan. Tämä voi lisätä eurooppalaisten metsäteollisuusyritysten kustannuksia kehittyvissä talouksissa.

Metsämiesten Säätiön rahoittaman KILPO -tutkimushankkeen kansainvälisen seminaarin järjestivät Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Metsäteho. Seminaari liittyy Metsämiesten Säätiön vuonna 2012 aloittamaan väitöskirjatutkimushankkeeseen globalisaation ja kansainvälisen politiikan vaikutuksista metsäsektorin toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn. Tutkimushankkeen toteutuksesta vastaa Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitos yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa vetäjänään Helsingin yliopiston metsäekonomian ja markkinoinnin professori Anne Toppinen.

Esitykset ovat nähtävissä KILPO -hankkeen sivuilla.

Lisätietoja:

Professori Anne Toppinen, Helsingin yliopisto, anne.toppinen(at)helsinki.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.