Pro Gradu: Rahkasammalen keruun ilmastovaikutukset

maanantaina, 06.04.2020

Tämä pro gradu -tutkielma selvitti rahkasammalen keruun ilmastovaikutuksia. Rahkasammalta kerätään kasvualustatuotantoon sen useiden hyvien ominaisuuksien ansiosta. Tutkimuksen myötä vahvistettiin ilmastotietoutta rahkasammaleen kaupallisen hyödyntämisen tueksi ja tarkoituksena oli myös kartoittaa tietoa jatkotutkimuksia varten. Tuloksia rahkasammalen keruun ilmastovaikutuksista verrattiin myös turpeen keruun vastaaviin lukemiin. Rahkasammalen keruu voi mahdollistaa uudenlaisen joutomaiden taloudellisen hyödyntämisen ja tarjota näkökulmia turpeen käyttöön liityvään keskusteluun. Työ tehtiin yhteistyössä Biolan Oy:n ja Helsingin yliopiston kanssa.

Tutkimuksessa tutkittiin ilmastovaikutuksia suokentän osalta ja esimerkiksi keruussa käytettävien koneiden päästöjä ei huomioitu. Tutkittavia kasvihuonekaasuja olivat hiilidioksidi ja metaani, sillä typpioksiduulilla ei havaittu olevan kirjallisuuden mukaan merkittävää vaikutusta. Kasvihuonekaasuja tutkittiin vertailemalla keruualueita ja käsittelemättömiä vertailualueita keskenään kasvillisuuden osalta. Sen lisäksi kasvillisuuden peittävyyden palautumista tutkittiin keruualoilla. Hiililaskelmia varten eri suotyypeiltä kairattiin myös turvenäytteet. Kenttätyöt tehtiin Kihniön seudulla kesällä 2019.

Tulosten analysoinnin myötä saatiin selville, että rahkasammalen keruu vaikuttaa negatiivisesti suon hiilitaseeseen vertailualueeseen verrattuna. Suurimman osan ilmastopäästöstä muodosti suolta pois vietävän raaka-aineen sisältämä hiili ja kasvillisuuden muutoksilla havaittiin olevan selvästi pienempi rooli kokonaispäästössä. Rahkasammalen keruun ilmastovaikutukset olivat kuitenkin pienemmät kuin turpeen keruun vastaavat lukemat. Huomioitavaa kasvihuonekaasujen lisäksi oli se, että tupasvillan runsastuminen keruusta palautuvilla suoalueilla oli hyvin voimakasta. Rahkasammalen keruu ei siis ole päästötöntä, mutta sen käyttöä puoltaa rahkasammalen verraten nopea kiertoaika. Uuden luonnonvaran käyttöönottoa on varmasti järkevää tutkia vielä lisää ja kattavammalla aineistolla.

Kiitän Metsämiesten Säätiötä tuesta tutkimustyöhöni.

Lisätietoja:

MMM Eetu Punkka, Helsingin yliopisto, eetu.punkka(a)helsinki.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.