Käsiajanotosta automaattiseen ajokonetyönseuranta-aineiston keruuseen

perjantaina, 01.04.2016

Tuottavuuden nosto on pohjoismaisen metsäalan olemassaolon edellytys. Avoin kansainvälinen hintakilpailu näkyy alati kiristyvinä kustannuspaineina läpi koko puunkorjuu- ja hankintaketjun. Näköpiirissä ei ole mitään, mikä muuttaisi jo tätä pitkään jatkunutta kehitystä. Pohjoismaisella metsäalalla on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa; joko vastata kustannuskilpailuun tuottavuuden nostolla, tai kuihtua asteittaan pois.

Tuottavuuden nosto edellyttää tutkimus- ja kehitystyötä. Laadukas ja kattava työnseuranta-aineisto on puolestaan tutkimus- ja kehitystyön lähtökohta. Riittävän laadukkaan ja kattavan työnseuranta-aineiston järjestelmällinen keruu puunkorjuu- ja hankintaketjun eri työvaiheista on taloudellisesti mahdollista ainoastaan automatisoidun tiedonkeruun myötä.

Olen käsitellyt väitöskirjassani vaihtoehtoisia tapoja ajokonetyönseuranta-aineistonkeruun automatisointiin. Loppupäätelmä on, että käsiajanotto voitaisiin korvata monelta osin automaattisella tiedonkeruulla. Seuraava looginen askelma on automaattisen työnseuranta-aineistonkeruun standardisointi – sekä harvesteri- että ajokonetyön osalta. Standard for Forestry Data and communication (StanForD) on erinomainen esimerkki standardisoinnin mukanaan tuomista synergiaeduista (Skogforsk).

Vastaavan kaltainen väitöskirja harvesterityöstä valmistui pari vuotta aiemmin (Nuutinen 2013).

Väitöskirja on vapaasti luettavissa:

Manner, J. (2015). Automatic and experimental methods to studying forwarding work. Acta Universitatis
agriculturae Sueciae, 1652-6880; 2015:128. Sveriges lantbruksuniversitet.

Lisätietoja:

Tutkija Jussi Manner, Skogforsk, jussi.manner(at)skogforsk.se

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.