Selvitystyö: Miten puhua metsästä?

tiistaina, 31.08.2021

Metsä on sanana tuttu, paikkana henkilökohtaisesti koettu, käsitteenä määritelty, puhuttuna – kiistako?

Miten puhua metsästä – metsiin liittyvä retoriikka ja mielikuvat -tutkimushankkeen tavoitteena on edistää sellaista metsäkeskustelua, missä kiistojen sijaan pyritään etsimään yhteisiä ratkaisuja ja tunnustetaan metsän käytön ja hoidon vaihtoehtojen moninaisuus.

Hankkeessa selvitettiin tekstiaineistossa ilmenevien metsäkäsitteiden määrittymistä eri yhteyksissä ja analysoitiin argumenttien sisältämät väitteet, niiden perustelut ja taustaoletukset sekä retoriset keinot, joilla dokumenttien laatijat ovat pyrkineet vaikuttamaan. Hankkeen tutkimusaineisto on koottu Ylen uutistekstien lisäksi seuraavista lehdistä: Helsingin Sanomat, Lapin Kansa, Kaleva, Maaseudun Tulevaisuus, Metsälehti, Aarre, Luonnonsuojelija ja Suomen luonto.

Nyt tehdyn selvityksen perusteella piirtyy kuva, jossa kiistan keskiössä ovat jatkuvan kasvatuksen kannattajat ja avohakkuun puolesta puhujat. Jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen hyödyistä ja haitoista niin puuntuotannolle ja monimuotoisuudelle kuin hiilinieluille, hiilivarstoille ja ilmastomuutoksen torjunnalle ollaan erimielisiä. Näiden kahden menetelmän vaikutuksia perustellaan osin samoilla argumenteilla. Esimerkiksi avohakkuuseen perustuvaa jaksollista kasvatusta pidetään taloudellisessa mielessä ylivoimaisena jatkuvaan kasvatukseen verrattaessa. Toisaalla jatkuva kasvatus nähdään taloudellisesti kannattavampana kuin avohakkuu. Sama toistuu, kun kysymyksessä on metsän kasvu ja hiilensidonta. Suurin yksimielisyys on siitä, että tarvitaan lisää tutkimusta etenkin jatkuvasta kasvatuksesta.

Ilahduttavasti aineistosta löytyi kannatusta sille, että tavoiteltavaa on käyttää monipuolisesti eri menetelmiä niitä yhdistellen. Ei siis ole syytä asettaa hakkuutapaoja vastakkain. Hakkuutavat voidaan valita tilanteen ja kasvupaikan mukaan. Nyt ja tulevaisuudessa on suuria haasteita ratkaistavana mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjuminen ja hiilinielujen kasvattaminen eikä riittävää tutkimustietoa ole, pitää energia käyttää kiistelyn sijaan monipuolisten ratkaisujen löytämiseen. Metsäsektorilla tehtävät muutokset vievät aikaa, joten päätöksiä tehtäessä tulee huolehtia sosiaalisesta kestävyydessä, unohtamatta ekologista ja taloudellista kestävyyttä.

Julkisuudessa käytävässä metsäkeskustelussa pitää nostaa paremmin esille, mitä hyvää on tehty ja saavutettu. Positiivisen tarkastelukulman lisäksi on avoimesti katsottava myös huonoja puolia. Puheen kohteeksi ja kirjoitetun tekstin sanomaksi on asetettava eri osapuolten tavoitteiden ja eri metsänhoitomenetelmien yhteensovittaminen. Se onnistuu vain lisäämällä metsäkeskustelun vuorovaikutteisuutta, jonka perustana on vastapuolen argumenttien kuuntelu ja ymmärtäminen sekä vastakkaisten näkemysten ja mielipiteiden kunnioittaminen.

Lisätietoja:

Maaseutusosiologian dosentti Asta Kietäväinen, asta.kietavainen(a)iki.fi, puh. 040 7318885

 

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.