Yhteistyöllä ylöspäin - Yhteistyöverkostot puukerrostalorakentamisen kehittämisessä

maanantai, 1.02.2021

Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen puukerrostalohankkeiden verkostojen nykytilaa hyödyntäen liiketoimintaekosysteemi-konseptia. Tarkoituksena on havaita yhteistyötä ja osaamisen kerryttämistä edistäviä ja hidastavia käytänteitä uusien puumateriaalien kanssa työskenneltäessä. Lisäksi tutkimus syventää ymmärrystä rakennusten loppukäyttäjien eli asukkaiden ja erityisesti asunnon omistajien käsityksistä ja kokemuksista puukerrostalorakentamisesta, sekä heidän roolistaan puukerrostalorakentamisen liiketoimintaekosysteemeissä. Tietoa hyödyntäen voidaan suunnitella rakennuksia, jotka eivät ole ainoastaan taloudellisesti kannattavia, mutta myös loppukäyttäjien arvostamia ja päivittäisessä käytössä toimivia. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia menetelmiä (muun muassa haastatteluja) syvällisen näkemyksen tuottamiseksi niin projektitoimijoiden, kuten suunnittelijoiden ja rakentajien, kuin loppukäyttäjienkin osalta.

Tulokset osoittavat, että vaikka kaikki rakennushankkeet vaativat yhteistyötä, puukerrostalorakentamisen uutuus edellyttää entistä enemmän kommunikaatiota ja oppimista liiketoimintaekosysteemin toimijoiden kesken. Tarkasteltujen case-kohteiden perusteella suunnittelun ja rakentamisen aikainen ekosysteemi muodostuu ns. avainpelaajan (eng. keystone player), kuten rakennuttajan, ympärille, joka organisoi hanketta ja voi toimillaan vaikuttaa yhteistyön sujuvuuteen. Avainpelaaja voi esimerkiksi mahdollistaa pitkäaikaisen, projektista toiseen jatkuvan yhteistyön ekosysteemin toimijoiden kesken, mikä edistää luottamuksen syntymistä sekä yhteistä oppimista puukerrostalorakentamisesta. Tulokset osoittavat myös rakennushankkeen aikaisten kokousten sekä palautteenannon tärkeyden, jotta ekosysteemin toimijat kykenevät yhdessä tähtäämään samaan selkeään tavoitteeseen sekä kehittämään omaa ja yhteistä osaamistaan puurakentamisen saralla.

Tulosten perusteella rakennusten loppukäyttäjät arvostavat puumateriaalissa muun muassa sen luomaa lämmintä ja kotoisaa tunnelmaa, mutta toisaalta esimerkiksi puumateriaalin kestävyys ja huollon tarve rakentamisessa mietityttävät ihmisiä. Tärkeimmiksi seikoiksi puukerrostaloasukkaiden kokemuksissa muodostuivat päivittäiseen käytettävyyteen liittyvät puolet, kuten puumateriaalin luoma hyvä akustiikka, materiaalin elämisen vaikutukset sekä painava palo-ovi. Koska tulevat asukkaat olivat projektitoimijoiden tiedossa vasta hankkeen loppuvaiheessa, ei asukkaiden osallistamista suunnittelu- ja rakennusvaiheissa pidetty mahdollisena. Tästä johtuen asukkaat jäivät ekosysteemin ja yhteistyön laitamille, voiden vaikuttaa lähinnä tulevan kotinsa pintamateriaaleihin. Kommunikointia loppukäyttäjien kanssa tulisi edistää antamalla heille tietoa puumateriaalista ja sen käyttäytymisestä arjen asumisessa, samalla myös hyödyntäen asukkaiden kokemuksia tulevien kohteiden suunnittelussa.

Olen kiitollinen Metsämiesten Säätiölle rahoituksesta, joka mahdollisti väitöskirjatutkimukseni viimeistelyn.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Noora Viholainen, Helsingin yliopisto, noora.viholainen(a)helsinki.fi, puh. 0503119323

woodenliving.net

 

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.