Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäalan korkeakoulutuksen kehittäminen ja tehostaminen -pilottihanke metsäteknologisesta koulutuksesta

perjantaina, 29.09.2023

Itä-Suomen yliopisto toteutti lokakuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana selvityshankkeen, jota Metsämiesten Säätiö rahoitti. Selvityshanke tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä kaikkien suomenkielistä metsäopetusta antavien ammattikorkeakoulujen, eli Hämeen, Kaakkois-Suomen, Karelia, Lapin ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa. Selvityshankkeessa kartoitettiin metsäalan työnantajaorganisaatioille sekä korkeakoulutuksen järjestäjille suunnatuin haastatteluin rekrytoitujen metsätoimihenkilöiden osaamistarpeita ja havaittuja osaamispuutteita. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin toteutuneita sekä käynnissä että suunnitteilla olevia kehitystoimenpiteitä ja hankkeita metsäalan korkeakoulutuksen tehostamiseksi ja laadun kehittämiseksi yhteistyössä eri organisaatioiden välillä koulutuksessa ja TKI-toiminnassa erityisesti metsäteknologian alalla. Haastatteluihin osallistui viisi metsäalan koulutusta antavaa ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa, joista oli yhteensä 14 vastaajaa, sekä 13 työnantajaorganisaatiota, joista oli yhteensä 23 vastaajaa. Kaikkiaan vastaajia oli täten 37. Haastattelut tehtiin loka-joulukuussa 2022.

Selvityshanke osoitti, että metsäalan korkeakoulutusta järjestävillä ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on ollut monenlaista koulutuksellista ja TKI-yhteistyötä toistensa sekä työnantajien kanssa. Samoin selvityshanke nosti esille, että koulutuksellisen yhteistyön laajentamiselle ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi on niin tarvetta kuin myös vankkaa tahtoakin oppilaitoksissa. AMK-metsätalousinsinööri- ja metsätieteiden kandidaatin koulutuksen integrointi nähtiin myös yhtenä mahdollisuutena tehostaa koulutusta. Työelämäyhteistyöllä on erittäin keskeinen rooli koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämisessä sekä opiskelijoiden kiinnittymisessä metsäalaan. Haastatellut oppilaitosedustajat kertoivat, että työelämäyhteistyö on ollut monimuotoista: Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on ollut harjoittelu- ja opinnäytetyöyhteistyötä työnantajien kanssa. Kaikissa oppilaitoksissa käy myös vierailevia opettajia yrityksistä. Lisäksi yritysvierailut erityyppisissä ja -kokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa sekä hankeyhteistyö ja käytännön toimeksiannot ovat olleet yleisiä yhteistyömuotoja työelämän ja oppilaitosten välillä. Haastatellut korostivat myös, että tutkijakoulutus tulisi ottaa tiiviimmin mukaan työelämäyhteistyöhön koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Tehdyn selvityshankkeen yksi keskeinen johtopäätös oli, että työnantajat rekrytoivat metsätoimihenkilötehtäviin suoritetusta tutkinnosta riippumatta ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen saaneita ”hyviä tyyppejä”, joilla on vahva ammatillinen perusosaaminen sekä hyvät sosiaaliset ja johtamistaidot.

Haastatellut työnantajat korostivat, että työuran alussa itsensä johtaminen korostuu ja työuran edetessä itsensä johtamisen lisäksi muut johtamisen osa-alueet, esimerkiksi alihankintaverkoston johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja projektijohtaminen painottuvat. Erityisesti haastatellut toivat esille, että puukaupassa sosiaaliset taidot korostuvat. Sekä AMK-metsätalousinsinöörien että metsätieteiden maistereiden koulutuksessa tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota havaittuihin osaamispuutteisiin: sosiaaliset taidot, perusammattiosaaminen sekä johtamis-, puukauppa- ja digitaidot. Lisäksi on huolehdittava, että tulevaisuudessakin ikäluokkansa parhaat nuoret ovat kiinnostuneita metsäalasta ja lähtevät sitä opiskelemaan. Tehdyn selvityshankkeen pohjalta laadittiin seitsemän kohdan toimenpideohjelma metsäalan korkeakoulutuksen laadun ja tehokkuuden edistämiseksi sekä syötteeksi toimijoiden kehitystyöhön ja sen syventämiseen. Toimenpideohjelman pääkohdat ovat:

1) Koulutuksen tehostaminen osaamisvajausten täyttämiseksi,

2) Koulutusyhteistyön lisääminen ja systematisointi oppilaitosten välillä Suomessa,

3) Oppilaitosten kansainvälisen yhteistyön lisääminen,

4) Yhteistyön systematisointi ja laajentaminen oppilaitosten ja työelämän välillä,

5) Metsäalasta viestinnän terävöittäminen nuorille kohdennettuna,

6) Tohtorikoulutuksen tehostaminen ja

7) Koulutuksen työnjaon ja uuden koulutusmallin kehittäminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä.

Lisätietoa:

Kalle Kärhä, professori, Itä-Suomen yliopisto, +358 50 475 4772