Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäbiotalouden Tiedepaneelin viesti hallitusohjelmaan: Panostuksia metsäsektorin arvonlisän kasvattamiseen lisättävä – Metsien rooli ilmastopolitiikassa päivitettävä

keskiviikkona, 19.04.2023

Metsäbiotalouden Tiedepaneelin mukaan uuden hallituksen tulee päivittää metsien rooli ilmastopolitiikassa uusimpien tutkimustulosten ja maailmanpoliittisen tilanteen valossa
- Päästötavoitteita ja erityisesti maankäyttösektorin nielutavoitteita joudutaan laajemminkin arvioimaan EU:ssa uudestaan. Metsien kasvu on hidastunut Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Tilanne on samanlainen useissa muissakin EU-maissa. Syiksi on tunnistettu Suomessa mm. kuivuus ja muutokset metsien ikäluokkarakenteessa, Ruotsissa kuivuus ja Keski-Euroopassa sään ääri-ilmiöt ja metsätuhot, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

Venäjän sota luo paineita muutoksille
Tärkeimpänä tekijänä Asikainen pitää teollisuuden puunkäyttöä. – Jos hallitus pitää kiinni 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, silloin pitää tarkastella koko maankäyttösektorin roolia tässä tavoitteessa vakavasti uudestaan. Vaikka maankäyttösektorin tietopohjan päivitys politiikkaan on olennaista, varsinainen toimintaympäristöön muutoksia aiheuttava tekijä on Venäjän sota.

- Sodan seurauksena metsähakkeen käyttö on kasvanut ja myös turvetuotanto käynnistettiin uudestaan. Hallitus joutuu tekemään eron kriisiajan vaatimien päätösten ja pitkän aikavälin tavoitteiden kesken, muistuttaa Asikainen.

- Ydin- ja tuulisähkön tuotannon kasvu ja toimet energian säästämiseksi vähentävät riippuvuutta biomassan käytöstä energiantuotannossa ja mahdollistavat biomassan laajemman käytön jalostavan teollisuuden raaka-aineena. 

Asikaisen mukaan Suomessa markkinat säätelevät varsin hyvin puun kysyntää, tarjontaa ja hintaa. – Raaka-aineen saannin sopeutus tulee markkinoilta ja jos puumarkkinaan tuodaan muita ohjauskeinoja, niitä tulee pohtia erikseen. Hintasopeutus on vahva elementti, puhuttiinpa nieluista tai puun saatavuudesta. Pitkällä aikavälillä paikkansa on myös metsien hoidon ohjaamisella. Esimerkiksi on metsien harvennusvoimakkuutta ja uudistamiskriteereitä voidaan ja pitää säätää puun kasvua ja siten hiilen sidontaa tehostavaan suuntaa.

- En usko, että tulevalla hallituskaudella kaikkia metsiin kohdistuvia tavoitteita on mahdollista saavuttaa. Päätöksentekijät joutuvat tekemään valintoja metsien käyttöä koskien. Valintojen tueksi tarvitaan tutkimusta, johon metsien käytön, suojelun ja ilmastotavoitteiden mahdolliset yhdistelmät voidaan perustaa. 

Asikainen yllättyi siitä, että metsät nostettiin keskusteluissa vaaliteemaksi niin vahvasti. - Kun edelliset vaalit olivat jo ilmastovaalit ja metsä oli keskiössä, oletin että se jäisi sivummalle muiden isojen teemojen rinnalla. Metsäkeskustelut osoittivat, että tarvetta metsiä koskevalle riippumattomalle, tutkimuspohjaiselle tiedolle on olemassa. Poliittinen vaikuttaminen voi perustua vain siihen.

Metsäbiotalouden kasvun edellytyksiä on vahvistettava nostamalla arvonlisää 
Kun kansallisen biotalousstrategian päätavoitteeksi on nostettu biotalouden arvonlisän kasvattaminen, metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden arvonlisän nousu vuosina 2014–2021 on perustunut merkittäviltä osin tuotannon volyymin kasvattamiseen.

- Metsäsektorin arvonlisän kasvu ei voi tulevalla hallituskaudella perustua raaka-aineen käytön kasvuun. Puun tuonti Venäjältä on loppunut, puun energiakäyttö on kasvanut huoltovarmuuden turvaamiseksi ja puuston kasvu kääntynyt laskuun samalla kun kotimaan metsien käyttöaste on jo valmiiksi korkea. Lisäksi metsiin kohdis¬tuvat kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet asettavat eriasteisia rajoitteita puun käytön kasvulle, muistuttaa Asikainen.

Arvonlisän kasvattaminen perustuu Asikaisen mukaan siihen, että metsän jalostuksen arvoketjua kotimaassa kyetään pidentämään. – Nyt tarvitaan teknistä ja taloudellista analyysiä kehittelyvaiheessa olevista uusista tuoteinnovaatioista. Olennaista on, kuinka uudet innovaatiot ja tulevaisuuden materiaalit saadaan tuottamaan arvonlisää Suomeen.

- Panoksia on kohdennettava uusien teknologioiden demonstroimiseksi, mikä mahdollistaa tulevat kaupallisen mittakaavan tuotannolliset investoinnit. Uudet teknologiat parantavat jo olemassa olevien prosessien tehokkuutta ja raaka-ainekäyttöä sekä vähentävät samalla hiilidioksidipäästöjä.

Hiilidioksidia, vetyä, puurakentamista ja tekstiiliklusteri Suomeen 
Asikaisen mukaan esimerkiksi biopohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja jalostuksen liiketoimintamahdollisuudet on arvioitava. - Metsä- ja energiateollisuus tuottaa puun energiakäytön seurauksena hiilidioksidia ja tarjoaa Suomessa ainutlaatuisen mahdollisuuden valmistaa vetytalouteen yhdistettynä uusia tuotteita ilman fossiilisia raaka-aineita tai lisäämättä biomassan käyttöä.

- Puurakentamisella arvonlisä voidaan kaksinkertaistaa lisäämättä hakkuita, kun mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita jatkojalostetaan nykyistä pidemmälle kotimaassa. Puurakentamisessa pitkäikäiset ja kierrätettävät puutuotteet kasvattavat pitkäaikaista hiilensidontaa ja torjuvat näin ilmastonmuutosta.

Myös kierrätettävien kuitupakkausten avulla voidaan Asikaisen mukaan vähentää riippuvuutta fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvista pakkausratkaisuista. - Suomeen pitää luoda tekstiiliklusteri uutena kasvualueena. Kuitupohjaisilla innovaatioilla ja tekstiiliratkaisuilla sekä niiden tuotannollisilla investoinneilla on suuri potentiaali nostaa metsäsektorin arvonlisää.

- Raaka-aineiden resurssitehokkuusajattelun mukaisesti kaikki pää- ja sivuvirrat tulee saada nykyistä tehokkaammin käyttöön. Energiakäytön lisäksi esimerkiksi ligniinituotteet voivat tuoda lisäarvoa mm. liimojen komponentteina sekä akkuteollisuuden materiaalina.

Tiedepaneelin arvion mukaan metsien tulevaisuuden arvonlisän kasvun tarkastelu on laajennettava puupohjaisista tuotteista myös muihin metsien tuottamiin hyötyihin, kuten luontomatkailuun ja virkistykseen.

Metsäbiotalouden Tiedepaneeli
Tiedepaneeli tarkastelee metsiin pohjautuvan kestävän arvoketjun tietopohjaa taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Tiedepaneeli tukee metsäbiotalouden ja metsäpohjaisten ekosysteemipalveluiden tiede-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamista. Metsään, puuhun ja biomassaan perustuvien hyödykkeiden kehittämistä ja kaupallistamista kiihdytetään osana paneelin julkista toimintaa. 

Paneelissa on 14 jäsentä, jotka edustavat laajasti metsäbiotalouden huippuosaamista ja arvoketjua metsätieteilijöistä insinööritietieteisiin ja tuoteosaamiseen. Paneeli on Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön asettama. Tiedepaneelin toimikausi on 1.1.2023–31.12.2026.

Lisätietoja:
Markku Laukkanen
markku.laukkanen(a)audiomedia.fi