Metsämiesten Säätiö Foundation

Perhemetsänomistuksen erityispiirteet ovat oleellisia, kun suunnitellaan hiilensidonnan ja varastoinnin ohjauskeinoja

maanantaina, 11.12.2023

Maankäyttösektorin, käytännössä metsänielujen toivotaan ratkaisevan Suomen hiilineutraalisuuden lähivuosikymmenen aikana. Perhemetsänomistuksen suuren merkityksen vuoksi on tärkeää selvittää
taloudellisia, lainsäädännöllisiä ja neuvonnallisia keinoja, joilla yksityisten henkilöiden omistamien metsien hiilinieluihin voidaan vaikuttaa.

Kyselytutkimus ja kuvitteelliset hiilinielumarkkinat esittävä valintakoemenetelmä on yksi tapa selvittää perhemetsänomistajien suhtautumista hiilinielujen kasvattamiseen. Tällaista lähestymistapaa on käytetty
kahdessa laajassa tutkimushankkeessa, EU Horizon 2020 -rahoitteisessa CONSOLE-hankkeessa ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa HILMARI-hankkeessa. CONSOLEn kyselystä saatuja tuloksia ja kokemuksia on hyödynnetty HILMARIssa tehdyssä kyselyssä. Yhteistä molemmissa kyselyissä oli metsiin sitoutuvasta tai jo sitoutuneesta lisäpuustosta maksettava tulosperusteiseen sopimukseen perustuva hiilikorvaus. Kyselyissä oli myös eroja, ja mm. kyselyjen otanta-asetelmat olivat erilaisia. CONSOLEssa käytettiin suomenkielistä kyselylomaketta ja perusjoukosta puuttuivat ruotsinkieliset metsänomistajat. HILMARIssa perusjoukosta puuttuivat sähköpostiyhteystietojen puutteen vuoksi kuolinpesät.

Tässä yhteenvedossa käydään läpi joitakin perhemetsätalouden erityispiirteitä, jotka olisi hyvä ottaa huomioon tämän tyyppisissä tutkimuksissa ja edelleen toteutettavia ohjauskeinoja laadittaessa. Perhemetsänomistajat pitävät parhaimpina kohtuullisen pituisia, pääsääntöisesti korkeintaan noin kymmenen vuoden mittaisia sopimuksia, vaikka ekologisesti perusteltujen sopimusten tulisi olla useita kymmeniä vuosia pitkiä.

CONSOLEssa tarjottiin 20-40 vuoden sopimuksia, kun HILMARIssa sopimuskausi oli kiinteä kymmenen vuotta. Sopimuspituuden vaikutuksesta CONSOLEssa vain puolet vastanneista oli valmis hyväksymään vähintäänyhden sopimusvaihtoehdon, kun HILMARIssa vastaava osuus oli lähes kolme neljäsosaa. Osa pitkien  sopimusten epämieluisuudesta liittyy omistajanvaihdokseen: metsänomistajat ovat ikääntyneitä ja korkeintaan puolet näkee jatkavansa vielä yli kymmenen vuotta tilansa omistajina. Jatkajat ovat yleisimmin perheenjäseniä. Tulosperusteinen hiilikorvaus ja sen kasvattaminen sekä vapaaehtoiset toimet hiilinielujen lisäämisessä kasvattavat sopimusten hyväksyntää ja ovat seurantakustannushaasteistaan huolimatta tavoiteltavia periaatteita. Vastaavia vaikutuksia on mahdollista saavuttaa myös toisin keinoin.

Hyvinä keinoina nähdään myös joidenkin nykypolitiikkojen uudelleen arviointi, kuten perintö- ja lahjaverotuksen huojentaminen siten, ettei se pakottaisi hakkuisiin, lannoitustukien lisääminen ja kohteiden laajentaminen mm. kivennäismaille sekä päätehakkuuikäisten metsien kasvattaminen kustannuskorvausten ja metsälainsäädännön uudistusrajoitusten avulla nykyistä vanhemmiksi ja järeämmiksi. Tällaiset keinot saattavat olla myös käytännössä hiilikorvausta toteutuskelpoisempia.

Tutkimuksia esiteltiin metsäntutkimusorganisaatioiden kansainvälisen unionin IUFRO:n metsätalouden kauppatieteiden ryhmän (IUFRO 4.05 Managerial economics and accounting) konferenssissa Ljubljanassa
25.-27.9.2023. Metsämiesten Säätiö rahoitti osallistumista IUFRO-konferenssiin, ja esityksen laajennettu tiivistelmä on julkaistu: Leppänen, J. & Haltia, E. 2023. Family forestry issues in climate change mitigation
policies. Julkaisussa: Japelj, A., Leban, V., Pezdevšek Malovrh, Š., Zadnik Stirn, L. (toim.) 2023. Deal for Green? Contribution of managerial economics, accounting, and cross-sectoral policy analysis to climate neutrality and forest management. Proceeding of IUFRO 4.05.00 & 9.05.03 International Conference, Ljubljana, September 25th-27th, 2023. Ss.142–146. https://doi.org/10.20315/SilvaSlovenica.0022
Lisätietoja:
Tutkija Jussi Leppänen, Luonnonvarakeskus, jussi.leppanen(a)luke.fi, puh. 0295325444