Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Tutkimus indikoi kestävyyskäsitteen laajenemista vastuullisuudeksi metsäpolitiikan tavoitteissa

keskiviikkona, 05.07.2023

Kestävyys on ollut keskeinen osa metsäpolitiikan tavoitteita vuosikymmenet, mutta käsitteen sisältö on ajan myötä laajentunut. Tämä näkyy myös metsäpolitiikan tavoitteissa ja keinovalikoimassa, todetaan Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimuksessa. Tutkimuksessa haastatellut metsäpolitiikan asiantuntijat arvioivat vastaavan kehityksen jatkuvan seuraavalle vuosikymmenelle muun muassa siten, että vastuullisuuden otaksuttiin nousevan metsäpolitiikan tavoitteisiin kestävyyttä laajempana kokonaisuutena. Radikaalia muutosta metsätalouden tavoitetilaan ja sitä tukevaan metsäpolitiikkaan asiantuntijat eivät kuitenkaan ennakoineet.

Erityisteemana tarkasteltu huoltovarmuus ei noussut tarkastelujaksolla esille erillisenä metsäpolitiikan tavoitteena. Hankkeessa tarkasteltiin kestävyyttä kansallisen metsäpolitiikan tavoitteissa ja toimeenpanossa 1990-luvulta alkaen ja näkymää vuoteen 2035. Projektitutkija, MMM Teemu Harrinkari Helsingin yliopistosta kiteyttää hankkeen päähavainnot siten, että tarkastelujaksolla metsiin suoraan ja epäsuorasti vaikuttavien tavoitteiden ja politiikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Samalla kestävyyden käsite ja metsäpolitiikan tavoitteisto ovat laajentuneet ja monipuolistuneet kattamaan taloudellisen näkökulman ohella metsien monikäytön, sosiaalis-kulttuuriset ja ekologiset näkökulmat.

Kehityksen myötä vaikuttavan metsäpolitiikan toteuttaminen on kuitenkin monimutkaistunut. Taustalla on vaikuttanut tarkastelujaksoon osuneet lukuisat yhteiskunnalliset muutostekijät. Näistä voi mainita muun muassa yksityismetsänomistajakunnan ja heidän tavoitteidensa muutokset, yleinen pyrkimys sääntelyn vähentämiseen ja kestävyyden hahmottuminen moniulotteisena ilmiönä. Kehitykseen on metsäpolitiikassa vastattu toisaalta väljentämällä sääntelyä ja toisaalta kehittämällä uusia ohjauskeinoja. Muun muassa METSO-ohjelma on esimerkki onnistuneesta ja laajaa hyväksyttävyyttä nauttivasta uudesta ohjauskeinosta sekä hankkeen dokumentti- että haastatteluaineiston perusteella.

Metsäpolitiikan asiantuntijoiden näkemys tulevaisuuden kestävän metsätalouden ihannetilasta (visiosta) Suomessa vuonna 2035 ei indikoi radikaalia muutosta nykyiseen; metsätalouden ihannetilassa nähdään
kestävyyden rakentuvan taloudellisten, sosiaalis-kulttuuristen ja ekologisten tavoitteiden kautta. Asiantuntijoiden visiossa piirtyi kaikkiaan myönteinen kuva metsätalouden kehityksestä; metsistä saatavien taloudellisten, ekologisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen nähdään kokonaisuutena monipuolistuvan ja lisääntyvän.

Kestävyys-käsitteen muutos kohti laajempaa vastuullisuutta tullee heijastumaan myös metsäpolitiikan tavoitteisiin. Asiantuntijat korostivat osallistavien menetelmien ja monipuolisen keinovalikoiman merkitystä onnistuneen metsäpolitiikan toteuttamisessa tulevaisuudessa. Lisäksi nähtiin oleelliseksi viestiä metsätalouden ja metsien merkityksestä yhteiskunnassa samalla kun politiikkaa toteutetaan käytännön toimin.

Asiantuntijahaastattelujen pohjalta tutkimuksessa tunnistettiin muun muassa tarve tutkia jatkossa kestävyyttä laajempaa vastuullisuuden käsitettä metsäpolitiikan tavoitteissa. Kuluvalla vuosituhannella tapahtuneen metsälainsäädännön uudistuksen päätellään lisäävän metsänomistajille ja muille metsäalan toimijoille suunnattujen informaatiopalveluiden merkitystä entisestään. Kansainvälisen, etenkin EU-politiikan, merkityksen kasvaessa lisääntyy tarve tarkastella ylhäältä alas tapahtuvan metsiin liittyvän politiikkaohjauksen ohella kansalliset ja alueelliset erikoispiirteet huomioivia ohjausmalleja.

Tutkimuksessa selvitettiin metsäpolitiikan kehitystä vuosina 1990-2020 dokumenttianalyysin ja asiantuntijahaastettelujen avulla ja kehitystä vuoteen 2035 luodattiin asiantuntijahaastettelujen ja
työpajatyöskentelyn avulla. Hankkeen aineistot kerättiin vuosien 2021–2022 aikana. Tutkimusta rahoitti Metsämiesten Säätiö.

Tutkijat:
Projektitutkija, MMM Teemu Harrinkari, Helsingin yliopisto, teemu.harrinkari(a)helsinki.fi
Väitöskirjatutkija Teija Kanniainen, Itä-Suomen yliopisto, teija.kanniainen(a)uef.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.