Tutkimus: Metsäbiotalouden pienet toimijat ja heidän käsityksensä sosiaalisesta kestävyydestä Suomessa 2020-luvulla

torstai, 16.03.2023

Suomen metsäbiotalouden pienten toimijoiden yritystoiminta on usein paikallistaloudellisesti merkittävää ja luonnonvaroja monipuolisesti hyödyntävää toimintaa. Tätä toimintaa ja siihen linkittyvää metsäbiotalouden sosiaalista kestävyyttä on kuitenkin tutkittu viime aikoina varsin vähän. Sosiaalinenkin kestävyys jää usein yhteiskunnallisessa keskustelussa ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden jalkoihin.

LUT yliopiston kestävyysmuutos tutkimusryhmän toteuttamassa tutkimuksessa ”Metsäbiotalouden pienet toimijat ja heidän käsityksensä sosiaalisesta kestävyydestä Suomessa 2020-luvulla” pyritään täydentämään tätä sosiaalisen kestävyyden ymmärrystä 16 eri metsäbiotalouden pienen toimijan, esimerkiksi metsurien, metsäkoneenkuljettajien, sahatyöntekijöiden, poronhoitajien, luontomatkailun oppaiden ja kaupallisten marjastajien näkökulmasta. 

Tulosten mukaan metsäbiotalouden pienet toimijat muodostavat verkoston, joka on kasvanut ja monipuolistunut uusiutuvien raaka-aineiden ja palveluiden kysynnän myötä. Verkoston keskiössä ovat metsänomistajat, jotka voivat toiminnallaan sekä vauhdittaa että jarruttaa muiden pienten toimijoiden liiketoimintaa. Uudet pienet toimijat, erityisesti palveluita tarjoavat toimijat, kuten hyvinvointi- ja hiilensidontapalveluiden tuottajat, kertovat metsäbiotaloudessa meneillään olevasta kestävyysmurroksesta, jossa liiketoimintamallit laajenevat perinteisistä puuhun perustuvista toiminnoista metsäbiotalouden muiden tuotteiden kaupallistamiseen ja siten paikallisen, sosiaalisen kestävyyden vahvistumiseen.

Toimijat käsittelevät sosiaalista kestävyyttä sekä positiivisesta että negatiivisesta näkökulmasta pääosin toimija- ja aluekohtaisesti. Toimijoiden käsitykset sosiaalisesta kestävyydestä liittyvät sekä perinteisiin teemoihin, kuten työllisyyteen ja koulutukseen, mutta myös nouseviin teemoihin, kuten hyvinvointiin, terveyteen ja työturvallisuuteen. Toimijoiden käsityksistä löytyi myös yhteneväisyyksiä, esimerkiksi työolosuhteita, yhteisöllisyyttä ja vapautta valita asuinpaikkansa pidettiin tärkeänä useiden eri toimijoiden keskuudessa. Lisäksi metsäbiotalouteen ja sen toimijoihin liittyvä tuore termistö puhekielessä, kirjallisuudessa ja liiketoiminnan eri sektoreilla tuottavat haasteita yhteneväisen kielen muodostamiseksi.

Politiikalla voidaan ratkoa sekä yksittäisten toimijoiden sosiaalisen kestävyyden ongelmakohtia, mutta myös useita toimijoita samanaikaisesti koskettavia haasteita. Esimerkiksi useiden metsäbiotalouden pienten toimijoiden työolosuhteita voidaan parantaa työaikaa ja työsopimusta koskevalla lainsäädännöllä. Tulevaisuudessa kokonaisvaltaisempi käsitys voidaan saavuttaa tutkimalla metsäbiotalouden kasvavaa verkostoa ja sen kytköksiä ekosysteemipalveluihin ja muihin samalla alueella vaikuttavaan liiketoimintaan, kuten kaivosalaan. Lisäksi tuloksissa nousseet sosiaalisen kestävyyden uudet ilmiöt, kuten syyllisyys, häpeä ja mielenterveyden haasteet vaativat lisää tutkimusta. 

Lisätietoja:
Jukka Luhas, TT, hankkeen vastuullinen tutkija, jukka.luhas@lut.fi
Mirja Mikkilä, MMT, hankkeen vastuullinen johtaja, mirja.mikkila@lut.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.