Metsämiesten Säätiö Foundation

Koneenkuljettajan ratkaisut metsissä näkyvät vesistöissä

maanantaina, 27.10.2025

Baltic Sea Action Groupin (BSAG) vetämä KOPPI-hanke on herättänyt metsäalalla paljon kiinnostusta. Hankkeessa keskitytään metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen, ja sen ensimmäinen työpaja toteutettiin syyskuussa 2025. Työpajassa koneenkuljettajat ja muut metsäalan ammattilaiset ideoivat yhdessä tutkijoiden kanssa keinoja tehdä vesiensuojelusta luonteva osa kuljettajien arkea. Toinen työpaja toteutuu marraskuussa 2025, ja hankkeessa tuotettavat materiaalit valmistuvat vuoden 2026 aikana. Niiden avulla jokainen koneenkuljettaja voi osaltaan turvata sekä sisävesien että Itämeren hyvinvointia.

Metsä- ja kaivinkoneenkuljettajat kohtaavat toistuvasti työssään varsin haastavia tilanteita. Ohjeita työn toteuttamiseen on paljon, mutta ne ovat usein pitkiä ja hajallaan eri lähteissä. Se tekee materiaalien hyödyntämisestä arjessa haastavaa.  Käytännön oppeja koneenkuljettajille (KOPPI) -hankkeessa tarjotaan tähän ratkaisuja. Tutkimukseen perustuvat vesiensuojelukeinot tuodaan helposti hyödynnettävään muotoon koneenkuljettajien ammattikielelle. Kuljettajille tarjotaan työkaluja riskipaikoissa toimimiseen ja konkreettisia vinkkejä vesistövaikutusten vähentämiseen.

Koneenkuljettaja toteuttaa metsässä valmista suunnitelmaa, jonka metsäasiantuntija on laatinut. Vesistöihin voi kuitenkin vaikuttaa myös maastossa tehdyillä valinnoilla. Metsäkoneenkuljettaja voi esimerkiksi suunnitella ajolinjat kulkemaan mahdollisimman kauas vesistöistä ja pienvesistä. Vesistövaikutuksia voidaan ehkäistä myös uomien ylityksissä toteuttamalla ne siten, ettei aiheuteta eroosiota tai huuhtoutumista.

Parhaimmillaan maastossa tehtävillä ratkaisuilla vesien tila voi jopa parantua. Suunnitteluvaiheessa aikaa maastokäynneille on usein vähän, joskus ei ollenkaan. Yksittäinen pienvesi, kuten lähde puro tai noro, jää helposti huomaamatta. Koneenkuljettaja voi myös pyrkiä tunnistamaan suunnitelmassa huomiotta jääneitä pienvesiä ja raportoida niistä metsänomistajalle ja suunnittelijalle.

”Koneenkuljettajat tietävät parhaiten, mitä vesien tilaa parantavat valinnat vaativat käytännössä. Näiden valintojen tekemistä on tuettava koko hankintaketjussa", toteaa Taina Ihaksi, projektijohtaja, metsätalous, BSAG.

Metsätalouden vesistövaikutuksia on tutkittu viime vuosina paljon. Kaikki tutkimustieto ei kuitenkaan ole siirtynyt vielä kentällä tehtäviin toimiin. Esimerkiksi ojituksen ja maanmuokkauksen on todettu lisäävän kiintoaineen, ravinteiden ja humuksen kulkeutumista vesistöihin. Siellä ne aiheuttavat veden tummumista, rehevöitymistä ja lämpötilan nousua. Vesistöjen suojaksi jätettävät puustoiset suojavyöhykkeet sitovat ravinteita ja tarjoavat varjoa sekä ravintoa vesieliöille. Jos suojavyöhykkeet jätetään liian kapeiksi, niiden hyöty vesistölle vähenee.

Metsien vesistövaikutuksia vähentävien toimien hyödyt ovat kokonaisvaltaisia. Kun Itämeren ja sisävesien tila paranee, syntyy positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesien virkistyskäyttöön. Samalla parannetaan metsätalouden toimintaedellytyksiä myös tulevaisuudessa.

BSAG:n ratkaisut perustuvat tutkittuun tietoon. Metsätoiminnan ensimmäisen vuoden aikana kerättiin tietoa ja tavattiin alan toimijoita. Nyt vaikutetaan siellä missä muutoksen vaikutus on suurin.

KOPPI-hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. 

Lisätietoja:
Projektijohtaja, metsät, Taina Ihaksi, BSAG, taina.ihaksi(a)bsag.fi, puh. 040 124 2219
Projektipäällikkö, metsät, Katri Kaartovuori, katri.kaartovuori(a)bsag.fi, puh. 040 162 0276