Metsämiesten Säätiö Foundation

Matka-apuraha IUFRO koferenssiin: Vain prosentti metsänomistajista tulee käyttämään metsälahjavähennystä

perjantaina, 05.12.2025

Metsänomistusten siirtoja ja niiden vaikutuksia on tutkittu hyvin vähän, mikä näyttäisi heijastuvan metsäpoliittisessa päätöksenteossa ja politiikkakeinojen suunnittelussa.
Metsälahjavähennys on vuonna 2017 voimaan tullut verohuojennus, joka kannustaa metsänomistuksen siirtymiseen sukupolvien välillä erityisesti maataloutta harjoittamattomilla metsätiloilla. Metsälahjavähennyksen tavoitteena on metsätilojen koon kasvattaminen, yrittäjämäisen metsätalouden edistäminen ja puun tarjonnan lisääminen. Käyttöedellytyksiin kuuluu lahjaksi saatu vähintään 30 000 euron vertailuarvo metsän arvolle tai vähintään 100 hehtaarin metsätila. Ehtojen tulee täyttyä myös yhteisomistuksissa ja vastiketta maksettaessa.

Metsätalouden puhtaista pääomatuloista tehtävä metsälahjavähennys perustuu metsäpoliittisiin tavoitteisiin, kun taas maatilojen sukupolvenvaihdoksia helpottavien perintö- ja lahjaveron huojennusten taustalla ovat elinkeinoja työllisyyspoliittiset tavoitteet.

Varsinainen tutkimus tehtiin Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT), Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran toteuttamassa tutkimushankkeessa (https://www.ptt.fi/julkaisut/omistajanvaihdoksia-ymmartamalla-kohti-ilmastokestavaa-metsataloutta/). Metsälahjavähennyksen käyttö on jäänyt vähäiseksi, ja vain 20 prosenttia metsätiloista ja 42 prosenttia
metsätalousmaan alasta täyttää sen vaatimukset edellyttäen, että lahjoitus tehtäisiin yhdelle saajalle. Tästä huolimatta myös ehtoja täyttämättömien metsätilojen omistajat olivat kuulleet, perehtyneet ja osin harkitsivat metsälahjavähennyksen käyttöä tulevaisuudessa, kun metsätilasta luopuminen olisi ajankohtaista. Nämä tulokset kertoivat pikemminkin metsänomistajien yleisestä kiinnostuksesta omistuksen siirtoon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin kuin varsinaisesta metsälahjavähennyksen tulevasta käytöstä. Keskimääräistä vähäisemmät tiedot korostuivat erityisesti ikääntyneiden ja vähemmän koulutettujen metsänomistajien kohdalla.

Metsänomistaja 2020 -kyselyssä 51 prosenttia vähennykseen oikeutetusta viidenneksestä metsänomistajia oli kuullut vähennyksestä ja 21 prosenttia perehtynyt siihen. Metsätilan hallintamuoto, tilan hallinta-aika, omistajien koulutus- ja tulotaso sekä metsätilan koko näyttäytyivät merkitsevinä tekijöinä vähennyksen tunnettuuden ja mahdollisen käytön kannalta. Verohallinnon tilastojen mukaan vähennystä hyödynnetään tavoitteisiin nähden vähän. Taustalla näyttäisi olevan, että metsälahjavähennykseen oikeutetuista metsätilojen viidenneksestä vain kymmenesosa aikoi siirtää tilansa seuraavalle lahjoittamalla ja näistä lahjoituksistakin vain kolmasosa oli suuntautumassa yhdelle lahjansaajalle. Metsälahjavähennys on siten todellinen vaihtoehto vain noin prosentille metsänomistajista eli joillekin tuhansille metsätiloille. Määrä on huomattavan vähäinen verrattuna alkuperäisiin metsäpoliittisiin tavoitteisiin.

Tutkimusta esiteltiin metsäntutkimusorganisaatioiden kansainvälisen unionin IUFRO:n metsätalouden kauppatieteiden ryhmän (IUFRO 4.05 Managerial economics and accounting) konferenssissa 13.-16.5.2025, Prahassa, Tsekissä. Metsämiesten Säätiö rahoitti osallistumista IUFRO-konferenssiin, ja esityksen laajennettu tiivistelmä on julkaistu: Leppänen, J. 2025. Forest gift tax deductibility in income taxation for promoting transfers to the next generation. Julkaisussa: Kus, Aleš (ed.) 2025. Socioeconomic changes and challenges in the forest sector: acknowledging the role of managerial economics and accounting: proceeding of IUFRO 4.05 International Conference, Prague, Czech Republic, May 13-16, 2025. Ss.32–37.

Lisätietoja:
Tutkija Jussi Leppänen, jussi.leppanen@luke.fi, puh. 0295325444