Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsädialogia asiapohjalta -hankkeessa selvitettiin: päivälehden lukijoilla on monipuolisia metsäkäsityksiä mutta puutteellinen tietopohja

torstaina, 04.09.2025

Yleismedioista muun muassa Helsingin Sanomat, YLE ja iltapäivälehdet ovat avanneet osassa artikkeleistaan mahdollisuuden yleisön kommentointiin. Kommentteja tarkasteltiin Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa "Metsädialogia asiapohjalta” Helsingin Sanomien metsää, ilmastonmuutosta ja monimuotoisuutta (luontokatoa) käsittelevissä 50:ssä uutisartikkelissa keväällä 2025. Paljon keskustelua herättäneitä teemoja otettiin tarkempaan analyysiin. Nämä teemat olivat: luontokato ja Punainen kirja; metsien hiilinielut ja kasvihuonekaasujen raportointi; jatkuva kasvatus; metsätalouden vesistövaikutukset; metsätalouden talousvaikutukset; Savotta-televisiosarja; hömötiainen luontokadon esimerkkilajina. Eri teemoja koskevista artikkeleista poimittiin esimerkkejä kommenteista. Kiistanalaisille väitteille laadittiin lyhyitä oikaisuja, minkä lisäksi jokaisesta pääteemasta kirjoitettiin myös pitempi pohdinta tutkimustiedon pohjalta. Oikaisuista, keskusteluista ja pohdinnoista laadittiin raportti, ja tuloksia julkaistaan myös yleisön nähtäville tulevan keskustelun avuksi.

Metsäisistä teemoista uutisointi on Helsingin Sanomien saamien kommenttien perusteella kansalaisten mielissä usein hämmentävää. Keskustelu painottuu lehden toimitettujen artikkelien mukaisesti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Lukijat ottivat kommenteissa esiin myös metsänhoidolliset näkökohdat sekä hakkuiden hyödylliset työllisyys- ja talousvaikutukset. Kommenteista näkyy, että osa keskustelijoista arvostaa metsien hyödyistä ja ekosysteemipalveluista enemmän ekologista puolta (monimuotoisuutta), osa sosiaalista (mm. virkistysmahdollisuudet ja työllisyys) ja osa taloudellista puolta kuten metsätuloja. Metsäaiheet jakavat kommentoijia, kun osa heistä näkee metsän hakkaamatta ja hoitamatta jättämisen myönteisenä ja osa kielteisenä. Metsätalouden ympäristövaikutuksia pidetään osin vain alkutuotannon ongelmana ja sivuutetaan oma rooli tuotteiden kuluttajana. Osalla lukijoista vaikuttaa olevan epäluottamusta "metsätaloustoimijoita” ja heidän viestintäänsä kohtaan.

Yleislehden lukijalta voi puuttua omakohtainen kosketuspinta metsään, ja silloin metsätaloutta koskevat käsitykset saattavat muotoutua yksipuolisen uutisoinnin tai keskustelun pohjalta. Tätä riskiä lisää se, että keskustelijoilta puuttuu perustietoa monesta metsäisestä teemasta. Ei esimerkiksi tiedetä, mitkä metsätalouden toimenpiteet lisäävät eniten vesistöpäästöjä ja kuinka suuren osuuden se aiheuttaa kaikista päästöistä valtakunnallisesti. Metsien hiilinielulaskelmien taustalla olevaa kasvihuonekaasujen raportointia ei tunneta kovin hyvin. Harva tietää, että metsäsertifiointi ohjaa monimuotoisuuden lisäämiseen ja vesistövaikutusten
vähentämiseen. Lisätietoa kaivataan myös metsien kasvudynamiikasta, eli siitä miten metsien hiilinielu ja kasvu muuttuvat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jos hakkuutasoja muutetaan.

Keskustelua haittaavat muun muassa tutkimuksen ja käytännön tiedon puute, väärinymmärrykset, yksityiskohtiin juuttuminen, suhteutuksen puute ja yksipuolinen aiheen käsittely. Hyödyllisiä olisivat asioiden suuruusluokkia havainnollistavat ja suhteuttavat laskelmat. Tieteellinen tieto ei ole koskaan valmis, joten epävarmojakin tietoja joudutaan käyttämään päätösten pohjana. Tiettyä aihetta seuraavien lukijoiden olisi saatava monipuolinen kokonaiskuva, vaikka yksittäiseen artikkeliin ei mahdukaan kaikkia eri näkökulmia. Vasta kun tosiasioista on päästy jonkinlaiseen yksimielisyyteen, keskusteluun voidaan lisätä arvot ja tehdä päätöksiä.

Aineisto on Helsingin Sanomien tilaajien luettavissa lehden sivustolta kirjautuneena.

Lisätietoja:
maat.-metsät.tri Anneli Jalkanen, freelancer, anneli.jalkanen(a)gmail.com, puh. 041-4303952