Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäkonealan pitovoimaa varmistetaan onnistuneella työssäoppimisella – tukena tarkistuslista

torstaina, 05.06.2025

Metsäkoneenkuljettajien koulutukseen sisältyy työssäoppimisjaksoja, joiden aikana opitaan ammatillisen kehityksen kannalta tärkeitä taitoja. Samalla työnantajat varmistavat, että metsätöihin riittää osaavia tekijöitä. Yrittäjien, opettajien ja opiskelijoiden tueksi on laadittu tarkistuslista, josta selviää kunkin vastuut ja työmaalla kehitettävät taidot.

Pitovoimainen harjoittelu metsäkoneyrityksessä -hankkeessa selvitettiin kaikilta osapuolilta, millaiset toimet varmistavat onnistuneen työssäoppimisjakson. Tuloksena syntyi käytännönläheinen tarkistuslista, joka auttaa kaikkia tunnistamaan omat vastuunsa ja velvollisuutensa. Metsäkonealan valtakunnalliselle mallille toivotaan aktiivista käyttöä.

Opettajat uskovat tarkistuslistan parantavan koulun ja yrityksen välistä tiedonkulkua ja helpottavan sopimista keskellä kiireistä työelämää. Lista kertoo konkreettisesti, mitä taitoja oppimisjaksolla kehitetään ja kannustaa antamaan palautetta listatuista kehittymiskohteista.

Metsämiesten Säätiön rahoittama hanke toteutettiin yhteistyössä Tapion, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun, Koneyrittäjät ry:n ja Metsäkoulutus ry:n kesken. Yhteistyöllä varmistettiin, että malli toimii valtakunnallisesti kaikkien osapuolten näkökulmasta. Lähtökohtana oli 2019 laadittu vastaava listaus, joka päivitettiin selkeäksi ja ajantasaiseksi.

Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan metsäkoneopetusta tarjoavilla oppilaitoksilla on kirjavia käytänteitä työssäoppimisjaksojen järjestelyissä. Hankkeessa toteutettu yrittäjien ja opettajien yhteinen työpaja taas auttoi kirkastamaan keskeisimmät asiat, joihin tulee kiinnittää huomiota.

Kiittävä ja kehittävä palaute kantaa pitkälle

Hankkeessa haastateltiin 12 metsäkonealan opiskelijaa eri puolilta Suomea. Opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä työssäoppimisjaksoihin, ja he olivat mielestään saaneet riittävästi ohjausta. Opiskelijat myös suhtautuivat myönteisesti työssäoppimispaikassa saatuun palautteeseen.

Haastatellut työssäoppijoita ottaneet metsäkoneyritykset taas suhtautuivat palautteenantoon opiskelijoita varauksellisemmin. Useat yrittäjät kertoivat kokevansa epävarmuutta palautteen antamisessa sekä siinä, miten palautteeseen reagoidaan.

Yleisimmin työssäoppijalle annettiin suullista palautetta ilman selkeää toimintamallia. Haasteeksi koettiin ennen kaikkea ajankäyttö.

Hankkeessa tuotettu tarkistuslista kannustaa antamaan säännöllisesti palautetta selkeistä kehittymiskohteista ja opiskelijaa seuraamaan myös itse omaa kehittymistään. Tarkistuslistan oheen koottiin neuvot palautteen käsittelyyn sekä yrittäjille että opiskelijoille. Nyrkkisääntönä on, että kiittävää palautetta annetaan 5–7 kertaa enemmän kuin kehittävää palautetta.
Kiittäminen kannattaa, sillä se rohkaisee opiskelijaa ja kertoo, mitä yrityksessä arvostetaan. Hyvä yhteys auttaa välttämään konflikteja, jos eteen tulee hankalampia tilanteita. Palaute auttaa opiskelijaa myös tunnistamaan, onko metsäala ja työnantaja itselle sopivat myös jatkossa.

Metsäkonealan työssäoppimisen tarkistuslista ja palautemalli toimitettiin kaikkiin alan oppilaitoksiin ja tallennettavaksi omiin järjestelmiin. Metsäkoneyritykset voivat hakea sen Koneyrittäjien intranetistä. Aineistot ovat saatavilla myös metsäalan työhyvinvointiin keskittyvän metsahyvinvointi.fi-palvelun aineistopankista.

Lisätietoja:
Asiantuntija Reetta Pilhjerta, Tapio Palvelut Oy, reetta.pilhjerta(a)tapio.fi, puh. +358294326085
Toiminnanjohtaja Ville Manner, Metsäkoulutus ry, ville.manner(a)metsakoulutusry.fi, puh. +358503315425
https://tapio.fi/projektit/pitovoimainen-harjoittelu-metsakoneyrityksessa-taitoja-palautteen-antamiseen-ja-vastaanottamiseen-