Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäpatruunoiden rikas perintö näkyy monella tavalla

tiistaina, 11.11.2025

William Ruthin, Fredrik Idestamin, Rudolf Waldenin, Rafael Haarlan ja Hanna Parviaisen kaltaisten tunnettujen ja vähemmän tunnettujen metsäpatruunoiden kiehtovien elämäntarinoiden kautta kirjoittamani tietokirja Metsäpatruunoiden perintö ilmestyy perinteikkäässä Myllykosken metsäteollisuusyhteisössä toimivan, palkittuja tietokirjoja julkaisseen Reuna Publishing House -kustantamon kautta huhtikuussa 2026. 250-sivuinen kirjani kertoo kuvin, sanoin ja tarinoin menneiden metsäpatruunoiden elävästä ja vaalimisen arvoisesta perinnöstä.

Jo Pekka Halonen (1865-1933), kuuluisan Erämaa-taulunsa vuonna 1899 valmiiksi saanut suomalaisen taiteen kultakauden maalari suri nopeasti kasvaneen suomalaisen metsäteollisuuden maahan iskemiä honkia, pitäen sitä vain muutaman markan takia tehtynä Sammon ryöstönä.

Silläkin kolikolla on myös toinen puoli. Suomalainen kuvataide, kirjallisuus, arkkitehtuuri ja näyttämötaide eivät ehkä olisi kehittyneet korkealle ja omaleimaiselle tasolleen ilman Rudolf Elvingin, Antti Ahlströmin, Gustaf Serlachiuksen ja monen muun metsäteollisuudella rikastuneen ”metsäpatruunan” taloudellista tukea. Monet etenkin uransa alkuvaiheessa rahapulassaan kärvistelleet taiteilijat elivät heidän kannustuksensa ja anteliaisuutensa varassa.

Se vanha viisaus ettei käärinliinoissa ole taskuja, koski myös noita oman aikakautensa rahamiehiä ja -naisia. Metsästä ja puunjalostuksesta lähtöisin oleva taiteen, tieteen, urheilun ja muun yhteiskunnallisen toiminnan kannustaminen jatkuu tänäkin päivänä, kun heidän perustamansa yhtiöt ja nimikkorahastot jakavat vuosittain merkittävän määrän rahallista tukea suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreille.

Piirit ovat olleet vähäväkisessä Suomessa aina pieniä. Voi varmuudella sanoa, että monen patruunan ideat ja mieltymykset ovat suuresti vaikuttaneet tässä maassa luodun taiteen sisältöön. Se pitää erityisesti paikkansa arkkitehtuurin saralla: Alvar Aallon, ja monen muun maineeseen nousseen arkkitehdin kuuluisimmat työt eivät olisi olleet mahdollisia ilman niiden tilaajia ja heidän taloudellista panostustaan. Se usein unohdetaan taidehistoriallisessa tutkimuksessa.

Suomalaisen metsäteollisuuden syntyhistorian ominaispiirre oli se että Nokia, Jämsänkoski, Karhula, Utra, Lauritsala, Iisvesi ja monet muut teollisuusyhteisöt tehtaineen, asuntoineen, kirkkoineen, kansakouluineen ja muine ”hyvinvointipalveluineen” rakennettiin keskelle ei-mitään. Ne metsäpatruunat jotka menestyivät, hankkivat ja rakennuttivat itselleen näyttäviä kartanoita ja kivitaloja paitsi noihin yhteisöihin, myös maaseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Tänä päivänä nuo asuinyhteisöt ja arvorakennukset muodostavat tärkeän osan suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä. Heidän panoksensa oli ratkaisevan tärkeä myös nuoren itsenäisen tasavallan liikenneyhteyksien rakentamisessa.

Metsämiesten Säätiö on tukenut kirjani kirjoittamista. Teoksen ennakkotilaushinta 32 €/kappale kustantajan verkkokirjakaupassa (reunalla.fi) 31.1.2026 saakka. Alennuskoodi: Metsäpatruuna.

Lisätietoja:
Kirjailija Martti Linna, marttilinna.tarinoi(a)gmail.com, puh. 040 579 3085
https://reunalla.fi/products/metsapatruunoiden-perinto