Japanissa harjoittelussa

tiistai, 18.12.2018

Olin kolmen kuukauden harjoittelussa Japanissa, Sapporossa, Hokkaidon yliopistolla. Laboratorioni oli Hydraulic research lab. Opiskelen metsätieteitä ja vaikka laboratorioni ei varsinaisesti liittynyt metsäalaan, opin monia asioita siitä professorini tuella. Oppimistavoitteinani olikin tutustua Japanin metsätalouteen ja kulttuuriin sekä parantaa kielitaitoja niin englanninkielessä kuin japaninkielessäkin. 

Päiväni kuluivat lähinnä tekemällä itsenäistä tutkimusta erilaisista aiheista ja kirjoittamalla niistä raportteja. Lisäksi tein muutamia metsäalaan liittyviä retkiä, jolloin sain tutustua ja tutkia Japanin metsiä, metsänhoitoa ja metsätaloutta. Tutustuin esimerkiksi typen aiheuttamiin ympäristöongelmiin ja pohdin vaihtoehtoja typpilannoitteelle. Muita aiheita olivat muun muassa kasvien ja kaasujen vuorovaikutus, osmoottinen paine, palmuöljyplantaasien ympäristövaikutukset ja maanpinnan lämpöolot.

Opin paljon Japanin metsätaloudesta ja aiheen tutkiminen oli mielenkiintoista. Japanin metsäisyysprosentti ei ihan yllä Suomen tasolle, mutta ei se ole kuin muutaman prosentin pienempi. Vaikka Japanissa on paljon metsää, on metsätalous aivan erilainen kuin Suomessa. Japanissa suurin osa metsistä sijaitsee vuoristossa, sillä tasaiset alueet on raivattu pelloiksi ja asutuksen tieltä pois. Vuoristossa tehtävät hakkuut ovat kalliita ja hankalia, siksi Japanissa käytetään paljon tuontipuuta.

Pääsin vierailemaan harjoittelun aikana muutamissa mielenkiintoisissa kohteissa. Forest Breeding centerissä sain henkilökohtaisen kierroksen, jossa pääsin tutustumaan japanilaiseen puunjalostukseen. Kiersimme tutkimuskeskuksen metsiä, jossa näin muun muassa kuinka kloonit oli vartettu vanhoihin taimiin ja minkälaisia vaikutuksia oli eri lajien risteyttämisellä. Toinen mieleenpainuva kohde oli maailman vanhin puinen rakennus Horyu-ji temppeli Naran prefektuurissa. Se on Japanin ensimmäinen UNESCOn maailmanperintökohde. Pääsin tutustumaan temppeliin oman oppaan ohjauksella.

Kolmas mieleenpainuva retki oli muiden suomalaisten kanssa tehty metsäretki ja museokäynti. Kävimme paikallisten metsäopiskelijoiden mukana keräämässä puista erilaisia näytteitä tutkimuksiin. Lisäksi pääsimme katsomaan metsää lintuperspektiivistä, kun nousimme yläilmoihin nostokurjella. Hassu kommellus sattui, kun nostokurki ei meinannut toimia, ja pelkäsimme, ettemme pääse takaisin alas. Onneksi vanha konsti toimi, kun alhaalla odotellut professori laittoi koneen pois päältä ja sitten takaisin päälle. Museovierailulla näimme paksuksi kasvaneita puunrunkoja, täytettyjä eläimiä ja pääsimme jopa istumaan Japanin keisarin tuolille.

Tamkissa saadut opit ja tiedot antoivat paljon valmiuksia Japanin harjoitteluun. Perustietojen avulla metsätaloudesta ja metsänkasvatuksesta osasin arvioida myös Japanin metsätaloutta, oli helppoa vertailla piirteitä molemmista maista. Lisäksi englannin kurssilla oppimani metsäalan sanasto oli hyödyksi raportteja kirjoitellessa. Lisäksi kaikki tiedot Suomen metsistä ja metsätaloudesta, oma metsäsuhde sekä metsäkokemukset vaikuttivat Japanissa oleskeluun. Oma arvostus Suomen metsiä kohtaan kasvoi ja myöskin luotto Suomessa tehtävään metsätalouteen.

Japanin harjoittelun kokemus antoi minulle todella paljon. Sain paljon itsevarmuutta ja uskallusta tavoitella suuriakin asioita. Itsenäinen työskentelyni ja oma-aloitteisuuteni kasvoivat. Kaiken tämän mahdollisti Metsämiesten Säätiöltä saatu rahoitus. Sain Säätiöltä 2600 euroa, joka kului lentolippuihin, vuokraan ja elämiseen.

Lisätietoja:

Miia Pulkkinen, Tampereen ammattikorkeakoulu (Tamk), miia.pulkkinen(at)windowslive.com

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.