Luonnontuhot koettelevat metsien hoitoa Bad Hofgasteinissa

tiistai, 08.11.2022

Ilmaston lämpeneminen sekä muun muassa kirjanpainajatuhot aiheuttavat uudenlaisia haasteita Suomen metsätaloudelle sekä metsänomistajien neuvontaan. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja Päijänteen metsänhoitoyhdistys tekivät toimihenkilömatkan Saksaan ja Itävaltaan, jossa kohteena oli mm. kirjanpainatuhoista kärsivä Bad Hofgastein.

Erilaiset luonnonilmiöt ovat koetelleet Itävallan Bad Hofgasteinissa sijaitsevaa laaksoa viime vuosina. Joki tulvi 2015, kaksi vuotta myöhemmin saapui myrsky ja seuraavana vuonna tulivat kirjanpainajat. 2018 satoi rankasti pari päivää ja vuorten rinteiltä alkoi valua maa-ainesta, kuten jääkaudelta peräisin olevia kiviä alas laaksoon, jossa asutus on. Rinteillä kasvaneet puut ja niidet juuristot ovat suojanneet asutusta muun muassa lumivyöryiltä, mutta nyt tilanne on muuttumassa ja tarvitaan toimenpiteitä suojaamaan väestöä, jonka määrä koko ajan kasvaa.

Ongelmat eivät jää tähän. Maaperä on ohut eivätkä uudet taimet lähde luontaisesti siemenistä kasvuun, koska kesällä on kuumaa ja kuivaa. Alueella on paljon turismia ja metsästys on iso bisnes Itävallassa. Saksanhirvi on tärkein metsästettävä laji ja seuraavaksi tärkein gemssi. Ne elävät rinteiden yläosissa, jossa on myös niiden ruokintapaikat.

Metsien taloudellisella arvolla ei juuri ole merkitystä, sillä rinteillä vaadittava helikopterikorjuu on todella kallista, 28 euroa minuutilta. Metsien arvo onkin lähinnä metsästysmaana. Koska metsillä on tärkeä merkitys asutuksen suojana, on valtio käynnistänyt hankkeen, jossa on varattu 1,9 miljoonaa euroa sadan hehtaarin kokoisen rinnealueen uudelleen metsitykseen. Nyt alkaa voimakas uudelleen istuttaminen. Ongelmat johtuivat isolta osin yhden puulajin eli kuusen kasvatuksesta. Tavoitteena on entisen kuusivaltaisen puuston sijaan voimakas sekapuusto, sillä se pystyy parhaiten vastustamaan ilmastonmuutoksen ja luonnontuhojen vaikutuksia. Rinteille istutetaan muun muassa vaahteroita, siperianlehtikuusta ja mäntyjä. Valtio maksaa sekä taimet että niiden istuttamisen, teki työn sitten metsänomistaja itse tai teetti hän sen ulkopuolisella toimijalla.

Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita, mutta silti se on maanosan toiseksi suurin puun tuoja. Puuta tuodaan merkittävästi esimerkiksi naapurimaa Tšekistä. Merkittävä osa Itävallan metsistä on valtio-omisteisten yhtiöiden hallussa. Yksityinen metsänomistaja omistaa keskimäärin 15-20 hehtaaria metsää. 15 prosenttia metsänomistajista omistaa alle kahden hehtaarin metsätilan.

Yksityisomisteisissa metsissä on havaittavissa, että kun omistus siirtyy nuoremmille sukupolville, niillä ei riitä yhtä suurta mielenkiintoa metsänhoitoon ja myyntiin. Tämän johdosta metsäteollisuuden puunsaanti voi tulevaisuudessa olla iso kysymys. Lisähaasteita metsäteollisuudelle tulee ilmastonmuutoksesta. Puulajeista erityisesti kuusi kärsii lämpenemisestä, vaikka se ylemmällä vuoristossa edelleenkin menestyisikin.

Itävallassa puutuoteteollisuusalan yli 1 300 yritystä työllistävät yli 25 000 työntekijää. Metsäteollisuus on Itävallassa koko kansantalouden kannalta tärkeä ala, jonka tuotannosta valtaosa menee vientiin. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen ja Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilömatkan kohteena oli Itävallassa Salzburgin osavaltiossa oleva kylpyläkaupunki Bad Hofgastein, joka sijaitsee samassa Gasteinin laaksossa, josta löytyy myös yksi Itävallan suosituimmista laskettelukohteista - pieni 4000 asukkaan kylä Bad Gastein. Metsämiesten Säätiö tuki matkaa 2000 eurolla.

Lisätietoja:
johtaja Eero Poikonen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, eero.poikonen(a)mhy.fi, puh. 0400 284 151

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.