Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäsuhde luo Suomi-kuvaa vastuullisena metsämaana

maanantaina, 22.01.2018

Suomalainen metsäsuhde on osa maakuvaa, jolla voidaan vaikuttaa myönteisiin mielikuviin Suomesta. Ulkoministeriö ottaa tänä vuonna metsäsuhteen yhdeksi maakuvakampanjan pääteemaksi. -Tämä on nyt erityisen ajankohtaista, kun käydään keskustelua metsien suojelun ja talouskäytön välillä. Meillä on tähän keskusteluun paljon annettavaa, kun muualla ei juurikaan suhdettamme metsään tunneta, sanoo maakuvatyön asiantuntija Emma Rispoli ulkoministeriön maakuvayksiköstä.

-Suomi-kuvaanhan on aina kuulunut luonnon esillä pitäminen. Vaikka kaikilla kansoilla on oma luontosuhde, suomalaista metsäsuhdetta voidaan pitää aivan erityislaatuisena koko maailmassa. Mitä paremmin osaamme tämän metsäsuhteen välittää maailmalle, sitä paremmin se vaikuttaa myös Suomen metsätaloutta koskeviin asenteisiin, uskoo Rispoli.

Metsäsuhde yritysten brändiin

Suomalaisesta kulttuurista tunnistetaan kymmeniä metsään liittyviä perinteitä, jotka kuuluvat aineettoman kulttuuriperinnön piiriin. Suomen Metsämuseo Luston toimesta on ryhdytty kartoittamaan osana metsäkulttuuria suomalaisten henkilökohtaisia metsäkokemuksia ja -suhteita, jotka määrittelevät metsään liittyviä arvoja ja näkemyksiä. Luston apulaisjohtaja Leena Paaskosken mukaan Lustoa kehitetään nyt yhteiskunnallisempaan suuntaan ja katsotaan menneisyyden kautta myös tulevaan. -On hyvä ymmärtää metsän merkityksen historia Suomessa, mutta samalla on tarjottava aineksia tämän päivän metsäkeskusteluun.

-Metsäsuhdeajattelu auttaa eri osapuolia keskustelemaan keskenään. Keskustelu on hankalaa, jos mietitään vain motoja, motteja hakkuita. Metsäkeskustelu mahdollistuu paremmin, jos aihetta lähestytään metsäsuhteiden näkökulmasta, jolloin erilaiset arvot tulevat huomioiduiksi.

Paaskosken mukaan Lusto vahvistaa metsäsuhdeteemaa kaikessa toiminnassaan. -Kun listasimme Museoviraston pyynnöstä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteita, löysimme kymmeniä metsään liittyviä suomalaisen kulttuurin ilmiöitä. Kaikilla, jotka ovat jollain tavoin metsän kanssa tekemisissä, on valtavasti erilaisia metsään liittyviä arvoja, käyttömuotoja ja usein myös tunteita.

-Jos metsäammattilaiset eivät itse määrittele metsäsuhdettaan, joku toinen tekee sen heidän puolesta. On ollut mielenkiintoista havaita, että kun metsäsuhdeteema avataan vaikkapa metsäteollisuuden johtajien kanssa, siinä unohtuvatkin motot ja motit, ja aletaan puhua omista henkilökohtaisista kokemuksista ja myös muista metsäarvoista. Yritykset voisivat kertoa omassa brändissään metsäsuhteeseensa liittyvistä arvoista, joilla vaikutetaan muun muassa Suomen maakuvaan metsämaana, ehdottaa Paaskoski.

Kaikilla haastatelluilla on elävä metsäsuhde

Metsäsuhteiden moninaisuuden ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi suomalaisten metsäsuhteesta on aloitettu tutkimus, jota pidetään kansainvälisesti ainutlaatuisena hankkeena. Eräänä tavoitteena on, että metsäammattilaiset saavat työkaluja esimerkiksi erilaisten metsään liittyvien kohderyhmien kohtaamiseen. Tutkimus on osa Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta, jota rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö osana kansallista metsästrategiaa.

-Mielenkiintoista on, että metsäsuhde on aktiivinen ja elävä kaikilla tähänastisilla haastatelluilla. Emme törmänneet alkuvaiheen aineistonkeruussa lainkaan kyyniseen, mitä väliä-suhteeseen, kertoo Suomen Metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen.

Kärkkäisen mukaan tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin erilaisia metsän käyttäjiä, kuten ympäristöväkeä, marjastajia ja metsänomistajia. -Joillekin tärkeintä oli metsän taloudellinen hyödyntäminen ja sen hoito, toisille retkeily, marjastaminen ja virkistyskäyttö. Viranomainen katsoo taas metsää resurssina ja arvioi metsän monimuotoisuutta. Vaikka tuntuu, että äärilaidat olisivat kaukana toisistaan, todellisuudessa kaikkien mielestä puuta voidaan käyttää, kunhan se tehdään kestävän metsänhoidon periaatteella, muistuttaa Kärkkäinen.

-On hyvä muistaa, että kaikilla metsänomistajilla on sellaisia paikkoja metsässä, johon ei ole ylisukupolvisesti koskettu, vaan vapaaehtoisesti suojeltu. Meillä on metsänomistajia, joilla on kaksi erilaista metsää. Toinen on talousmetsä ja toinen on suojeltu virkistyspaikka.

Metsäsuhdeajattelu monipuolistaa metsäkeskustelua

Leena Paaskoski huomauttaa, että pitkän aikavälin yhteiskunnallisessa tarkastelussa metsien merkitys vaihtelee. -Esimerkiksi sodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa tarvittiin puuta teollisuuden, rakentamisen, viennin ja lämmityksen tarpeisiin. Nyt taas metsän hyvinvointivaikutukset, henkiset arvot ja virkistyskäyttö ovat pinnalla, kun metsän merkitys onnellisuusmittarissa on korkealla. On jopa huolestuttavaa, miten metsien talousmerkitys yleisessä arvostuksessa on vähentynyt.

-Metsäkeskustelussa ääripäät ovat aina kovaäänisiä. Kuitenkin keskellä on iso massa, jonka ajattelu ja asenteet jäävät varjoon, koska heillä on luonteva ja kiihkoton metsäsuhde. Tähänastisissa haastatteluissa pidetään tärkeänä, ettei hakata enemmän kuin puusto kasvaa ja kaadetuille puille on hyvä käyttökohde.

Kärkkäisen mukaan tehdyissä haastatteluissa arvosteltiin avohakkuita ja samalla epäiltiin, että metsät jäävät aukoiksi. Samalla ehdotettiin, että asutuksen lähistöllä oleville hakkuualueille voisi laittaa infotauluja, joissa kerrottaisiin, miksi alue on hakattu ja miten metsä hakkuiden jälkeen jatkossa kehittyy. -Monet uskovat, että hakkuuaukko jää siihen pysyvästi. Siksi on jaksettava toistaa perusfaktoja siitä, mihin ihmisten käyttämiin tuotteisiin tarvitaan metsää. Tämä tieto puuttuu yhä useammalta nykysuomalaiselta.

-Tutkimuksen aineiston keruussa haetaan erilaisia metsäsuhteita ja sitä, mitä niiden takana on. Metsä on tekemisen, mutta samalla rauhoittumisen paikka. Hiljaiset metsänomistajat eivät välttämättä osaa kertoa metsän käytön tavoitteistaan, mutta metsäsuhteensa kautta se voisi avautua.

Kärkkäisen mukaan suuri haaste on toimia erilaisen tiedon varassa olevien ihmisten kanssa. -Esimerkiksi metsien hiilinieluasiaa on vaikea selittää. Monelle riittää se tieto, että metsä kasvaa vuodessa enemmän kuin hakataan. Tätä metsäsuhteen muotoutumista olisi hieno tutkia edelleen lapsesta alkaen, miten se eri ikäkausina rakentuu, toivoo Kärkkäinen.

Lisätietoa:

Journalisti MSSc Markku Laukkanen, markku.laukkanen(at)audiomedia.fi, puh. +358 502 589