Opinnäytetyö: "Me vastaan he -asetelmasta me yhdessä -asetelmaan"

torstai, 18.02.2021

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisin edellytyksin yhteisten hyötyjen lähestymistavan periaatteet voivat tulla osaksi Metsähallituksen toimihenkilöiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Tarkastelemalla toimihenkilöiden käsityksiä ja kokemuksia omista yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoistaan tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään, mitkä taidot vaativat kehittämistä ja haastamista ja millaisia haasteita ja reunaehtoja periaatteiden sisäistämisessä osaksi toimintatapoja ja -kulttuuria kohdataan. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin viidestä eri Opi johtamaan yhteistyötä -koulutuksesta, joihin osallistui yhteensä 133 Metsähallituksen toimihenkilöä. Aineisto muodostui koulutusten ennakko- ja palautekyselyistä sekä kahden koulutuksen havainnointiaineistosta.

Koulutukset olivat osa laajempaa Metsähallituksen, Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämää sovitteluprosessia, jossa etsittiin ratkaisua Kainuussa vuosia jatkuneille metsäkiistoille ympäristösovittelun menetelmin. Sovitteluprosessin alussa laadittiin konfliktin tilannekartoitus, jonka toteutti ympäristö- ja luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistunut yritys Akordi. Akordin toiminta perustuu yhteisten hyötyjen lähestymistapaan, jossa tarpeiden, intressien ja mahdollisten vaihtoehtojen huolellisen analyysin, tietopohjan rakentamisen ja prosessin määrätietoisen johtamisen kautta pyritään neuvottelutulokseen, joka on kaikkien kannalta parempi kuin heidän muut olemassa olevan vaihtoehtonsa. Tilannekartoituksessa tunnistettiin tarve kehittää sidosryhmäyhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja, jotta jatkuvasta kiistelyasetelmasta voidaan edetä toista kunnioittavaan ja kuuntelevaan vuorovaikutukseen osapuolten kesken. Tilannekartoituksen suositusten perusteella Metsähallitus käynnisti henkilöstölleen Opi johtamaan yhteistyötä -koulutukset, jotka toteutti Akordi.

Koulutusten tavoitteena oli antaa toimihenkilöille uusia keinoja ja näkökulmia tavoilla, jotka perustuvat arvostukseen, kuunteluun ja yhteiseen ongelmanratkaisuun. Vahvistamalla osallistujien henkilökohtaisia taitoja, joiden avulla on mahdollista valmistautua vaativiin tilanteisiin sekä ymmärtää paremmin oman toiminnan merkitystä vuorovaikutustilanteissa pyrittiin luomaan toimihenkilöille parempia edellytyksiä toimia kiistatilanteissa aikaisempaa paremmin.

Yhteisten hyötyjen lähestymistapa on Yhdysvalloissa 1970-luvun lopulta lähtien kehittynyt vaihtoehtoinen riidanratkaisumenetelmä monimutkaisiin julkisluonteisiin ympäristökiistoihin. Pyrkimyksenä lähestymistavassa on saavuttaa avoimen, arvostavan ja toisen tarpeiden ymmärtämiseen pyrkivän keskustelun kautta yhteisymmärrys käsiteltävästä asiasta enemmistöperiaatteen sijaista. Yhteisten hyötyjen periaatteiksi yhteistyössä määriteltiin tässä tutkimuksessa luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutus sekä jaetun tietopohjan ja vaihtoehtojen lisääminen.

Tutkimuksessa tunnistettiin, että avoimuus, kuunteleminen ja vuorovaikutussuhteiden rakentaminen sekä asiantuntemus olivat toimihenkilöiden vahvuuksia yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteissa. Koulutus selkeytti toimihenkilöille luottamuksen rakentamisen ja vuorovaikutussuhteiden merkitystä yhteistyön onnistumisessa niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Haasteeksi periaatteiden kiinnittymiselle tunnistettiin ennakkoasenteet ja asiantuntija-asemasta yhteistyön osapuoleksi siirtyminen. Toimihenkilöiden kokemukset epävarmuudesta kohdata haasteellisia vuorovaikutustilanteita ja tunne osaamattomuudesta toimia oikein, tunnistettiin tutkimuksessa tarpeena laajentaa metsäammattilaisen asiantuntijuutta vastaamaan paremmin muuttuvan toimintaympäristöön haasteisiin. Ymmärtämiseen pyrkivän kuuntelemisen taidon kehittäminen sekä jaettuun oppimiseen ja ongelmanratkaisuun pyrkivän toimintakulttuurin luominen luo tämän tutkimuksen perusteella mahdollisuuksia periaatteiden kiinnittymiselle.

Tätä pro gradu -tutkielmaa on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

Lisätietoja:

HTM, Metsätalousinsinööri (AMK) Maija Leppälä, maija.a.leppala(a)gmail.com, puh. 040 353 7369

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/124726

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 4 - 6 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.