Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisättävä yhteistyötä metsäalan korkea-asteen koulutuksessa

keskiviikkona, 01.03.2017

Metsäalan yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen välisen koulutuksellisen yhteistyön lisäämiseksi tulee ensimmäisenä aloittaa korkeakoulutusasteiden välisten siltaopintojen kehittäminen, niin että siirtyminen ammattikorkeakouluista yliopiston maisteriohjelmiin siirtyminen sujuvoituisi. Tähän johtopäätökseen tultiin Työtehoseuran toteuttamassa Metsäalan korkea-asteen rakenteellisen kehittämisen esiselvitystyössä.

Esiselvitystyössä kuultiin metsäalan korkea-asteen koulutusta laajasti

Selvityksessä kartoitettiin metsäalan koulutusta toteuttavien Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen sekä kaikkien metsätalousinsinöörikoulutusta toteuttavien ammattikorkeakoulujen -Hämeen, Karelian, Novian, Lapin, Tampereen sekä X-ammattikorkeakoulun-henkilöstön näkemyksiä yhteistyöstä ja sen muodoista. Selvitysmies Jyrki Ketola ja työryhmä-tutkijat Eila Lautanen ja Riitta Kilpeläinen - jalkautuivat oppilaitoksille. Lisäksi laajemman asiantuntijajoukon tavoittamiseksi toteutettiin kyselytutkimus yliopistojen metsätieteiden laitosten ja ammattikorkeakoulujen metsätalousinsinöörikoulutuksen opetushenkilöstölle. Esiselvitystyön rahoittajana toimi
Metsämiesten Säätiö.

Alkuun sujuvoittamalla siirtymistä ammattikorkeakoulusta yliopistoon

Selvitysmies esitti johtopäätöksenään, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitäisi yhdessä kartoittaa, miten ammattikorkeakouluista yliopiston maisteriohjelmiin siirtymistä voisi sujuvoittaa. Tavoitteena olisi tilanne, jossa tieteellisistä opinnoista kiinnostunut metsätalousinsinööriopiskelija voisi tehdä tarvittavista ns. siltaopinnoista mahdollisimman suuren osan ammattikorkeakoulussa. Näin ala saisi tarvittavia kehittäjiä, joilla on vahvan ammatillinen tausta ja tarvittava tieteellinen osaaminen.

Korkea-asteen opetushenkilöstö näkee yhteisen kehittämisen muotoja

Opetushenkilöstökyselyn tulosten perusteella halukkuus yhteiseen korkea-asteen metsäalan koulutuksen kehittämiseen oli suurinta yksittäisten opintojaksojen toteutuksessa ja koulutuksen markkinointityössä. Yhteistä opettajien koulutusta oltaisiin myös valmiita kokeilemaan. Yliopisto-opettajat haluaisivat lisätä yhteistyötä harjoittelujaksojen kehittämisessä, ammattikorkeakouluopettajat taas eivät tätä halua. Ammattikorkeakoulujen opettajat olisivat puolestaan valmiimpia yhteistyön lisäämiseen opetussuunnitelman kehittämistyössä ja aloittamaan yhteisen koulutusohjelman suunnittelemisen.

Asenteet yhteistyön suurimpana esteenä

Suurimpina esteinä oppilaitosten väliselle yhteistyölle nostettiin esiin asenteet: toisen organisaation toimintaa ei tunneta ja oppilaitosten välinen kilpailutilanne estää yhteistyön. Eri oppilaitoksissa työskentelevien opettajien tulisi tutustua toisiinsa ja eri organisaatioiden toimintatapoihin yhteistyön alkuun saamiseksi.

Lisätietoja:

Tutkija Riitta Kilpeläinen, Työtehoseura ry, riitta.kilpelainen(at)tts.fi

Kehityspäällikkö Eila Lautanen, Työtehoseura ry, eila.lautanen(at)tts.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.