Metsämiesten Säätiö on jo kolmena vuonna tilannut Taloustutkimus Oy:ltä tutkimuksen ihmisten metsäajatuksista. 2024 tutkittiin metsänomistajien mielipiteet julkisesta metsäkeskustelusta. 2023 tutkittiin mitä mieltä kansalaiset ja metsänomistajat ovat metsäammattilaisista ja työn jäljestä metsässä. 2022 tutkittiin metsäammattilaisten mielipiteet metsäkeskustelusta. Onpa tulokulma metsiin, metsänhoitoon tai metsänomistukseen ilmastonmuutos, luontokato, virkistyskäyttö, metsätalous, metsästys tai mikä muu tahansa, on tärkeää tietää, kuunnella ja ymmärtää mitä ihmiset ajattelevat.

Metsäalan ammattilaisten ja metsänomistajien ääni ei kuulu tarpeeksi. Nyt voit kehittää viestinnän taitojasi hyödyntämällä Hämeen ammattikorkeakoulun tuottamaa sähköistä koulutusaineistoa. Materiaaleista löytyy erityisesti metsäalan näkökulmasta kirjoitettuna vinkkejä ja harjoituksia toimivaan viestintään sekä sosiaaliseen mediaan niin somekanavien kuin sisällöntuotannon suhteen. Näiden pohjalta voit miettiä itsellesi sopivaa tapaa aloittaa vaikkapa sosiaalisen median käytön ja miten voit jatkossa laajentaa osallistumistasi. Metsäalan viestintäoppaaseen pääset Lue lisää -linkistä.

Metsäalan somesta tunnetut tekijät käärivät hihansa yhdessä Metsämiesten Säätiön kanssa alan tulevaisuuden eteen. Metsäala on jo jonkin aikaa kärsinyt työntekijäpulasta ja ala on yrittänyt löytää tapoja saada nuoret kiinnostumaan alasta. Metsäliigalaiset avaavat työnsä arkipäivää jakamalla videoita ja kertomalla niissä ajatuksiaan. Mukana ovat metsäalan kuljetusyrittäjä Jonna Matikainen, metsäkoneyrittäjä Jussi Antman, metsäpalveluyrittäjä Roope Tonteri ja Jätkä-Juho perheineen. Liity mukaan @metsaliiga. Luvassa on rentoa, informatiivista ja hauskaa materiaalia.  

Pellervon taloustutkimus PTT on julkaissut visuaalisen koosteen sekä suomalaisista metsänomistajista että Suomen metsien käytöstä. Esitykset perustuvat tuoreeseen tutkittuun tietoon, kuten Metsänomistaja 2020 -tutkimukseen ja alan tilastoihin. Aineistot on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi metsäalan ammattilaisten, muiden toimijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden vapaaseen käyttöön. Voit esimerkiksi liittää aineistoa sähköpostiin tai linkittää nettisivuille. Visuaalisten koosteiden teon on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.
 

Metsämiesten Säätiön ensimmäinen Viestintää tukeva työnantaja -palkinto on myönnetty Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle. Palkinto käsittää 2 000 euron rahapalkinnon, kunniakirjan ja viestinnällisestä yhteiskuntavastuusta kertovan tunnuksen. ”Positiivisella viestinnällä vaikutamme omaan työhyvinvointiimme, luomme positiivista virettä metsien hoitoon, työn sujumiseen ja vaikutamme työnantajaimagoomme.”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. Palkinnolla Säätiö nostaa esille metsäalan työnantajia ja heidän käytäntöjään, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitä metsäalan positiiviseen esiintuontiin esim. kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa.  

Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille metsäalan työnantajia, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitään henkilökohtaiseen viestintään eli metsäalan positiiviseen esiintuontiin esim. kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Viestintää tukeva työnantaja -palkinto kertoo työyhteisön panostavan metsäviestintään ja innostavan sekä tukevan siinä työntekijöitään onnistumisiin. Palkinto käsittää rahapalkinnon, kunniakirjan, tunnuksen ja myönteisen julkisuuden. Työnantajan tukemana omasta työstä ja omasta osaamisesta rehellisesti ja persoonallisesti kertomalla (onnistumisineen ja epäonnistumisineen) muovataan käsityksiä metsäalasta. Näin päivittäinen työ metsässä ja muissa tehtävissä saa osaajan kasvot ja metsäalan monipuoliset työtehtävät tulevat tutuiksi.

Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendeillä esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. Stipendin myöntämisperusteina ovat itsensä johtaminen, vastuun ottaminen, oppiminen ja opastaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämies- ja metsänaishengen ylläpitäminen.

Metsämiesten Säätiön tavoitteena on vahva ja kansainvälisesti verkottunut metsäala. Rahoittamalla metsäalan opiskelijoiden toimintaa, erityisesti ulkomailla, Säätiö haluaa rakentaa kansainvälisesti verkottunutta vahvaa metsäalaa Suomessa. Rahoitamme metsäalan opiskelijoiden kansainvälisiä opintoja, opintomatkoja ja harjoitteluja. Tuemme myös MEOL - Metsäalan opiskelijat ry:n sekä Helsingin ja Joensuun metsäylioppilaiden toimintaa vuosittain. Säätiön rahoitus opiskelijoille on vuosittain noin 100 000 euroa.

Metsämiesten Säätiö on tehnyt 1,8 miljoonan euron rahoituspäätöksen metsäalan hyväksi. Rahoitus kohdentuu nykyisiin ja tuleviin ammattilaisiin, sillä osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat metsäalan keskeisin menestystekijä. Suurin osuus rahoituksesta kohdistuu osaamisen vahvistamiseen metsäalalla. Rahoitus laittaa liikkeelle useita selvityksiä, viestintähankkeita sekä EU-vaikuttamista parantavia hankkeita. Lisäksi rahoitetaan nuorisoviestintää, metsäalan opiskelijoita, väitöskirjatöitä sekä metsäalan tutkimuksen kansainvälistä verkottumista.

Tammikuun lopussa päättyneessä Metsämiesten Säätiön vuoden 2024 apurahojen haussa jätettiin 296 apuraha-anomusta, joiden yhteissumma on 5,0 miljoonaa euroa. Hakemusten lukumäärä kasvoi 24 % ja haettu kokonaissumma kasvoi 7 %. Apurahoina jaettava 1,8 miljoonaa euroa riittää kattamaan vain 36 % haetusta kokonaissummasta. Koska iso osa hyvistä ja kannatettavista apurahahakemuksista jää vuosittain rahoittamatta, Säätiö pyrkii keräämään lahjoituksia metsäalan hyväksi. 

Joensuun Seudun Metsätilanomistajat ry lopettaa toimintansa. Yhdistys päätti lahjoittaa rahavaransa, 15 000 euroa, Metsämiesten Säätiölle käytettäväksi Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten metsätietämyksen lisäämiseen sekä maakunnan metsäalan ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen. "Miettiessämme rahavarojemme käyttöä, halusimme varmistaa, että ne kohdistuvat ja tuottavat hyötyä maakuntaamme. Metsämiesten Säätiön pitkäaikainen ja luotettava toiminta tukee lopettavan yhdistyksemme tavoitteita ja näin päädyimme lahjoittamaan loput varamme Säätiölle", toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Sormunen. Metsämiesten Säätiö kiittää lahjoituksesta metsäalan hyväksi.

Vuosittain Säätiön saamista noin viiden miljoonan euron apurahahakemuksista 2/3 jää rahoittamatta, koska jaettava raha ei riitä. Säätiö rahoittaa painopistealueidensa mukaisia koulutushankkeita, tutkimushankkeita, selvityksiä, kehittämis-, markkinointi- ja viestintähankkeita, opiskelijoiden ulkomaan opintoja ja opinnäytetöitä. Jotta voisimme kasvattaa rahoitusta, keräämme lahjoituksia. Käytämme lahjoituksen 100-prosenttisesti apurahana tai stipendinä lahjoittajan tärkeänä pitämään asiaan metsäalalla. Asiakastapaamisiin metsäammattilaiset ovat toivoneet esitteitä, joilla voivat konkretisoida lahjoitusten merkitystä metsäalan ja yhteiskunnan hyväksi. Lahjoitusesitteisiin on koottu esimerkkejä, mihin lahjoituksen voi kohdentaa.

Jokainen lahjoitettu euro kehittää yhtä monella eurolla metsäalaa ja sen arvostusta sekä luo metsäalan osaajille työtyytyväisyyttä. Voit lahjoittajana linjata, mihin kohteeseen lahjoituksesi metsäalalla käytetään. Se voi olla vaikkapa nuorten metsäosaaminen, metsäalan ja sen merkityksen tunnettuuden lisääminen tai muu metsäalan asia, joka on sydäntäsi lähellä. Lahjoituksesi käytetään lyhentämättömänä ja korvamerkittynä haluamaasi kohteeseen. 

Metsänhoitoyhdistykset lahjoittivat Metsämiesten Säätiölle 10 000 euroa Metsätestamentin edistämiseen.  ”Metsänhoitoyhdistykset näkevät tärkeänä, että metsänomistajalla on mahdollisuus valita metsilleen suojelun rinnalla lahjoitusvaihtoehto, jossa metsiä hoidetaan ja niiden tuotto käytetään lyhentämättömänä metsäalan hyväksi”, toteaa toimitusjohtaja Jouni Tiainen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä.

Metsämiesten Säätiö on perustettu 18.11.1948. Olemme jo 75 vuotta olleet kehittämässä metsäalaa ja alalla työskentelevien hyvinvointia apurahoin ja stipendein metsäalan ammattilaisten, metsänomistajien ja muiden metsän ystävien kanssa. Toimintamme alkupääoma saatiin perintönä sota-ajan savottajätkiltä. Kunnioitamme syntyhistoriaamme nimellämme ja tasa-arvoisella toiminnallamme. Juhlavuoden kunniaksi järjestimme neljä juhlaseminaaria (Rovaniemi, Tampere, Joensuu, Helsinki) ja teetimme tutkimuksen "Mitä mieltä kansalaiset ja metsänomistajat ovat metsäammattilaisista ja työn jäljestä metsässä".

Teollisuuden Metsänhoitajat ry on huomioinut Metsämiesten Säätiön ansiomitalilla tunnustuksena erityisen merkittävästä työstä Suomen metsätalouden hyväksi. ”Metsämiesten Säätiö on toiminut olemassaolonsa ajan esimerkillisesti niin metsätalouden edistämiseksi ja arvostuksen lisäämiseksi kuin myös metsäammattilaisten tietojen ja taitojen kehittämiseksi. Erityisen arvostettavaa Metsämiesten Säätiön toiminnassa on historian kunnioittaminen ja nykyisten metsäammattilaisten työhyvinvointiin panostaminen apurahojen ja stipendien myöntämisessä”, totesi puheenjohtaja Timo Saarentaus myöntämisperusteista. 

"Metsämiesten Säätiön kanssa yhteistyössä toteutettujen vaikuttavien viestintähankkeiden luoma positiivinen näkemys metsäalasta kantaa kauas. Ala tarvitsee yhteistyökykyisiä, sitoutuneita ja tulevaisuuteen uskovia tekijöitä ja rahoittajia vahvan metsätalouden ja -teollisuuden tukena – toimijoita, joilla on myös juuret ja tieto metsäalan merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteinen viestintä vahvistaa luottamusta työhömme ja innostaa alalle uusia osaavia ja motivoituneita ihmisiä. Tuloksena on heidän tekemänään lukemattomia uusia ja raikkaita puupohjaisia ratkaisuja, mikä auttaa maailmaa irti fossiilitaloudesta", kuvaa toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu Suomen Metsäyhdistyksestä 75-vuotistervehdyksessään Metsämiesten Säätiön tukeman metsäalan viestinnän tärkeyttä.

Metsäala on Suomessa aina ollut hyvin riippuvainen ulkoa ja sisältä tulevista vaikutteista. "Olen sivusta seurannut useita Metsämiesten Säätiön ennakointitutkimushankkeita ja päätellyt, että työn tukeminen on systemaattista ja mittavaa. Voidaankin todeta, että Säätiön ymmärrys ja rahoitus metsäalan ennakoinnin tutkimukseen, koulutukseen ja viestintään on ollut aivan keskeistä metsäalalle tällä vuosituhannella. Säätiön tuen perimmäinen tarkoitus on ollut tietysti se, että Suomen metsäala voi hyvin ja menestyy. Se ei mene tulevaisuuteen silmät kiinni, vaan ennakoiden ja omaan tulevaisuuteensa vaikuttaen", korostaa Helsingin yliopiston työelämäprofessori Lauri Hetemäki tervehdyksessään 75 -vuotiaalle Metsämiesten Säätiölle sen ennakointityölle antaman tuen merkitystä.