Metsämiesten Säätiö Foundation

NIIN METSÄ VASTAA KUIN…Miten Suomen metsätalous ja -teollisuus pidetään maailman huipulla

tiistaina, 14.04.2026

Metsistä lähtevän arvoketjun – metsätalouden, metsäteollisuuden ja niistä riippuvaisten toimintojen - supistumisella tai suoranaisella romahtamisella olisi dramaattiset vaikutukset suomalaisten elämään. Metsätalous ja -teollisuus tulee määrätietoisilla toimilla pitää, ja ne voidaan pitää, hyvinvointia luovina kasvavina elinkeinoina.

Puu on uusiutuva luonnonvara, joka on strategisessa asemassa pyrittäessä hiilineutraaliin maailmaan. Muut maat, joiden hyvinvointi lepää fossiilisten raaka-aineiden ja energian varassa, kadehtivat meitä tästä.

Metsien tarkasteluun tarvitaan historiallinen näkökulma. Ilman sitä olemme yhtä väärässä kuin Winston Churchill toisen maailmasodan jälkeen. Hän totesi, ettei Suomeen jää yhtään puuta, kun sotakorvaukset maksetaan. Puita jäi paljon ja tuolloisilta avohakkuilta korjataan taas tukkeja.

Ei ole perusteltua eikä viisasta asettaa metsien käyttö ja suojelu toistensa vastakohdiksi. Metsistä korjattiin viime vuonna runsas 70 miljoonaa kuutiometriä puuta. Se on selkeästi alle kestävän hakkuusuunnitteen ja vain 70 % vuotuisesta kasvusta. Tällaisessa tilanteessa on väärin ja vastuutonta lähettää signaalia, että Suomessa pitäisi poliittisin toimin rajoittaa puun korjuuta.

Jo muutenkin puhutaan puunjalostuslaitosten sulkemisista ja uusien metsäteollisuustuotteiden jalostuksen siirtymisestä ulkomaille. Markkina päättäköön hakkuumäärät niin kauan kuin pysytään turvallisesti kasvun rajoissa.

Välittömin uhka metsäsektorin tulevaisuudelle on EU:n ennallistamisasetus, joka uhkaa kaventaa metsätalouden resurssipohjaa rajusti. Ero siinä, miten Suomi ja Ruotsi valmistautuvat ennallistamisasetuksen toimeenpanoon, on häkellyttävä. Ruotsin keskeinen linjaus on ruotsalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaaminen ja asetuksen sisältämien joustomahdollisuuksien maksimaalinen hyväksikäyttö. Ruotsi on myös ilmoittanut ennallistamisen kohteeksi dramaattisesti pienempiä alueita kuin Suomi. Orpon hallitus on tässä paljon vartijana, koska jäsenmaiden pitää jättää ennallistamissuunnitelmansa syksyllä.

Metsien rooli hiilensidonnassa ja varastoinnissa on kiivaan keskustelun kohteena. Erityisesti turvemaiden osalta laskelmiin ja arvioihin liittyy paljon epävarmuuksia ja Suomen tavoitteet pitääkin muuttaa vastaamaan uusinta tutkimustietoa. Vanhojen epävarmojen ja puutteellisten tietojen pohjalta ei olisi pitänyt tehdä mitään taloudellisia/poliittisia kansainvälisiä sitoumuksia, ja siltä osin, kun niitä on tehty, tulee niistä irtaantua.

Luonnon monimuotoisuus on Suomessa kansainvälisten vertailujen pohjalta Euroopan huippua ja monin osin jo paraneva. Jatkossa monimuotoisuuden kehitystä tulee seurata nykyistä laajemmilla alueilla kehittynein tieteellisin menetelmin.

Luonnonarvokaupalta odotetaan paljon metsien suojelun kehittämiseksi. Vaarana kuitenkin on, että metsärahastot, jotka omistavat satoja tuhansia hehtaareita metsää ja etsivät parasta tuottoa, alkavat myydä metsiään kansainvälisille suuryhtiöille. On jo saatu esimaksua siitä, että niiden tarjoama hinta on moninkertainen metsätaloudelliseen arvoon verrattuna.

EU:n uusi biotalousstrategia on myönteinen metsiin perustuvan biotalouden kehittämiselle. Se ei kuitenkaan kiinnitä riittävästi huomiota raaka-ainevirtojen turvaamiseen.

Myönteinen asia metsäsektorin tulevaisuudelle on NATO-jäsenyyden edellyttämät liikenneinvestoinnit satamiin sekä rauta- ja maanteihin. Nuorille metsäsektori on lupaava maailmaa parantava tulevaisuudenala. Alan houkuttelevuutta ja urapolkuja tulee kehittää niin yhteiskunnan kuin yritysten itsensä toimesta.

Suomi on taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä tippunut muiden Pohjoismaiden kyydistä ja talouskehityksessä olemme EU:n heikoimpia. Tällaisessa tilanteessa täytyy osata tehdä valintoja. Kukaan ei voi saada kaikkea. On turha kuvitella, että Suomi tästä nousisi ilman, että metsätaloutta ja -teollisuutta kehitetään tulevaisuuden alana, joka investoi Suomeen.

EU:nkin pitää valita näkeekö se metsänsä vain suojelukohteina vai myös uusiutuvan ja kestävän raaka-aineen lähteenä.

Raportti on laadittu sillä tarkoituksella, että puolueet käyttäisivät sitä hyödyksi eduskuntavaaliohjelmissaan.

Raporttiin pääset tästä: NIIN METSÄ VASTAA KUIN…Miten Suomen metsätalous ja -teollisuus pidetään maailman huipulla

Metsämiesten Säätiö on tukenut raportin laatimista.

Lisätietoja:

Agronomi Esa Härmälä, Frostia Oy, esa.harmala(a)outlook.com, puh. 0400874209

Julkistamistilaisuuden tallenne (linkitetään myöhemmin tähän)