Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
torstaina, 30.06.2022
Metsäalan ammattilaisten työnkuva ja toimintaympäristö ovat suuressa muutoksessa muun muassa digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän metsäkeskustelun vuoksi. Metsäammattilaiset tarvitsevatkin jatkossa uusia taitoja ja osaamista työhyvinvointinsa takaamiseksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n koordinoima selvitys. Selvityksessä on esitetty tätä varten uusia valmennuspaketteja, joita Työtehoseura pilotoi.
Selvityksessä tarkasteltiin metsäammattilaisten toimintaympäristön kehitystä ja sen vaikutuksia työhyvinvointiin 2020-luvulla erilaisten muutosajurien kautta. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio. ”Kehityksen ennakoiminen auttaa ymmärtämään tulevia osaamistarpeita. Metsäalalla tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten viestintä-, asiakaspalvelu- ja digitaitoja. Muutokseen varautuminen on kriittistä, jotta ihmiset voisivat työssään hyvin”, kertoo metsäekonomisti Marjo Maidell. Tulevaisuuden osaamistarpeina tunnistettiin lisäksi muun muassa metsänomistajien erilaisuuden ymmärtäminen, ajankäytön hallinta sekä esimies-, myynti- ja markkinointivalmiudet.
Tutkimuksesta kuusi valmennuspakettia metsäammattilaisille
Valmennuspakettien tavoitteena on tarjota valmiuksia työn muutosten käsittelyyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kokonaisuudet ovat:
• Eväät ruohonjuuritason someviestintään ja valmiudet varautua viestintäkriiseihin
• Mitä työ sisältää? Mistä sirpaleisuus johtuu? Osallistava työntutkimus keinona jäsentää työtä
• Toimintatyylit erilaisuuden ymmärtämisessä perustuen sertifioituun DISCtoimintatyylianalyysiin
• Sovitteluosaamisen soveltaminen metsäalalla
• Aivoergonomia: kognitiivinen ergonomia metsäammattilaisten arkeen sopeuttaen
• Eettisten ristiriitojen vaikutuksen lieventäminen metsäammattilaisen työssä
Työtehoseura on aloittanut pilotoinnit ja ne jatkuvat syksyllä. ”Valmennuskokonaisuuksien kehittämiseksi mahdollisimman tehokkaasti metsäalan työhyvinvointia tukeviksi toivomme saavamme monipuolisesti kokemuksia erilaisilta metsäalan osaajilta", summaa Henna Hurttala Työtehoseurasta. Hän rohkaisee olemaan yhteydessä, jos valmennuspilotointiin osallistuminen kiinnostaa.
Työelämän tahti kiristyy vaikka työn suunnitteluun tarvittaisiin lisää aikaa
Selvityksen mukaan metsiin ja metsänkäsittelyyn liittyvää tietoa tullaan hyödyntämään jatkossa entistä enemmän töiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Sähköinen asiointi asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppanien kanssa yleistyy sekin. ”Pelkkä tiedon määrän lisääntyminen ei kuitenkaan riitä - sen tarkoituksenmukaisessa ja onnistuneessa käytössä korostuvat tietojohtaminen, käyttäjäystävälliset sovellukset ja käyttäjien koulutus”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.
Tiedon hyödyntäminen ja automatisaatio vaikuttavat työtehtävien luonteeseen ja vähentävät tiettyjen rutiinitöiden tarvetta. Toisaalta metsäalan ammattilaiset kokevat työelämän tahdin kiristyneen, vaikka samanaikaisesti ovat lisääntyneet vaatimukset itsenäisestä työstä, mikä edellyttäisi aikaa suunnitella omaa tekemistä.
Ilmastonmuutos ja kiihtyvä metsäkeskustelu muuttavat metsäalan työtä
Moni suomalainen metsänomistaja on tottunut turvautumaan päätöksissään metsäammattilaisiin ja näin tapahtuu myös jatkossa. Omistajilla voi olla kasvavaa kiinnostusta keinoihin, joilla metsänhoidossa voidaan esimerkiksi hillitä ilmastonmuutosta tai turvata luonnon monimuotoisuutta. Kaupungistumisen lisäämä etämetsänomistajuus voi kasvattaa metsänhoitotöiden teettämisen tarvetta.
Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista myös se, miten metsäammattilaiset pystyvät jatkossa tunnistamaan työlleen ja itselleen kriittiset ristiriitatilanteet sekä ratkomaan niitä. ”Lisääntynyt metsäkeskustelu ja eriävät mielipiteet voivat olla hämmennyksen ja ahdistuksen lähde, mutta keskustelu tarjoaa myös mahdollisuuden vaikuttaa. On nähtävissä, että metsäalan organisaatiot tulevat oman viestintänsä lisäksi rohkaisemaan asiantuntijoitaan osallistumaan metsäkeskusteluun. Tämän tueksi kaivataan rohkaisua ja työkaluja”, sanoo Marjo Maidell.
Hyvinvoiva metsäalan osaaja 2030 -hanketta toteuttavat PTT, Työtehoseura, Metsäteho ja Metsäkeskus, ja sitä on rahoittanut Metsämiesten säätiö.
Linkki juttuun word-muodossa: Hyvinvoiva metsäosaaja 2030
Kuva: Marjo Maidell
Hankkeen tulosten infografiikka on osoitteessa:
https://www.ptt.fi/metsaalan-tyohyvinvoinnin-muutosajurit/
Linkit videoihin: https://youtu.be/hB11JSsu-gM (pidempi versio), https://youtu.be/HyeZ4__cZ5A (some-versio)
Lisätietoja:
Marjo Maidell, PTT, 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi
Henna Hurttala, Työtehoseura, 050 329 7498, henna.hurttala@tts.fi