Metsätieteiden päivä 2023: Ilmastonmuutos metsässä - metsäbiotalouden mahdollisuudet ja rajat

torstaina, 18.01.2024

Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämä Metsätieteiden päivä järjestettiin vuonna 2023 31. kertaa ja toista kertaa hybridimuodossa. Metsätieteiden päivän yleisteema oli ”Ilmastonmuutos metsässä”. Lähes kaikki esitykset nauhoitettiin. Nauhoitteet ovat katsottavissa Suomen Metsätieteellisen Seuran verkkosivustolla osoitteessa: https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/ilmastonmuutos-metsassa/
Aamupäivällä kaikki osallistujat seurasivat yhteistä ohjelmaa, jonka puheenjohtajana toimi Suomen Metsätieteellisen Seuran varapuheenjohtaja, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen. Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Suomen luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala käsitteli ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden välisiä vuorovaikutuksia. Eliöyhteisöjen rakenne on luonnostaan dynaaminen, sillä lajit levittyvät uusille alueille muuttuvien ympäristö- ja ilmastonolosuhteiden mukaan. Ilmastonmuutoksen nopeus on kuitenkin nyt poikkeuksellinen, ja metsän eliöillä on vaihteleva kyky muuttaa ihmisen muokkaamien ympäristöjen tai vesistöjen yli. Monet uhanalaiset lajit elävät suojelualueilla, joiden pirstoutuneisuus hankaloittaa lajiston siirtymistä pohjoisemmaksi. Metsätalouden kannalta muuttuneen ilmaston oletetaan muuttavan puulajisuhteita ja lisäävän puiden kasvua, mutta toisaalta lisäävän myös tuhoja kuten kuivuutta, tauteja, tuhohyönteisiä ja metsäpaloja. Tulevaisuuden ilmastossa keskeiset ekologiset toiminnallisuudet säilyvät sitä todennäköisemmin, mitä monimuotoisempi metsäluonto on.

Erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta totesi metsänhoitotoimien valintojen ja toteutuksen oikea-aikaisuuden korostuvan ilmaston muuttuessa. Oikea puulaji kullekin kasvupaikalle parantaa metsien elinvoimaisuutta tulevaisuudessakin. Puulajikirjon lisääminen vaikuttaa suotuisasti metsien ilmastokestävyyteen, monimuotoisuuteen ja muihin arvoihin. Metsänhoito muuttuvassa ilmastossa edellyttää, että huomioidaan metsien sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin, säilytetään metsien tärkeä rooli muuttuvassa ilmastossa ja huolehditaan metsien käytön eri tavoitteiden saavuttamisesta ja ekosysteemipalvelujen tuottamisesta.

Tutkimusprofessori Jussi Uusivuori luonnonvarakeskuksesta tarkasteli metsäpolitiikan pitkiä kehityskaaria. Vihreän siirtymän varhainen protoversio, joka tosin jäi torsoksi, koettiin 1970-luvun alussa. Öljyn hinta moninkertaistui mikä heijastui Suomessa puuenergian käytön lisääntymisenä. Paperiteollisuus investoi voimakkaasti uusiin sähköä käyttäviin ja mekaanisiin massoihin perustuviin tuotteisiin 1980-luvulla. 2000-luvulla kemiallisen metsäteollisuuden tuotepaletti on palautunut vanhakantaiselle, sellupohjaiselle tuotannolle. Tuotanto on siten jälleen muuttunut hyvin puukuituintensiiviseksi, joka on osaltaan lisännyt hakkuita heijastuen negatiivisesti metsien hiilinieluihin.

Suomen ympäristökeskuksen ilmastoratkaisujen yksikönjohtaja Jyri Seppälä kertoi, että EU:n ja Suomen ilmastopolitiikassa on hyväksytty lähestymistapa, jossa fossiili- ja prosessiperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään samalla kun maankäyttösektorin nettonielua pyritään voimistamaan. Jos hakkuita jatketaan nykytasolla, olemme tilanteessa, jossa puuston kasvua ei saada metsänhoidon keinoin kasvatettua ilmastotavoitteiden edellyttämällä aikataululla. Tilannetta pahentaa ojitettujen suometsien turpeen hajoamisen hiilidioksidipäästöjen kasvu lämpenemisen myötä. Nykyisin puutuotteiden ja -energioiden tuottamat substituutiohyödyt jäävät selvästi pienemmäksi kuin pysyvän hakkuutason aiheuttama hiilinielumenetys.

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta totesi, että bioenergia- ja biotalousbuumien yhteydessä jouduttiin tunnustamaan biomassaresurssien rajallisuus fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Kuluneen kymmenen vuoden aikana metsiin kerrytettäviin hiilivarastoihin liittyvät riskit on nostettu esille. Metsäbiotalouden ilmastokeskustelu on kääntymässä tuotantovolyymien ja substituutiovaikutuksen kasvattamisesta resurssien tehokkaampaan käyttöön ja metsien hiilivarastojen kasvattamisesta niiden pysyvyyden turvaamiseen. Talousmetsien lisäksi myös hiilen sidontaan ja suojeluun varatut metsäalueet tarvitsevat hoitoa muuttuvassa ilmastossa.

Iltapäivällä oli kuusi rinnakkaiskokousta, joissa käsiteltiin ilmastonmuutosta metsätieteiden eri alojen näkökulmista ja ilmastonmuutostutkimuksen sovelluksia metsätalouteen. Rinnakkaiskokousten esitysten
nauhoitteet löytyvät kunkin kokouksen omalta sivulta Metsätieteiden päivän sivustolla. Aiheet olivat: - Hiilensidonnan ja monimuotoisuuden turvaamisen synergiset ratkaisut Suomen metsissä (Metsäbiologian kerho)

  • Ilmastonmuutos metsässä – taloustieteen näkökulmia (Metsäekonomistiklubi)
  • Toimivat metsänhoitomenetelmät tulevaisuudessa (Metsänhoitoklubi)
  • Ilmastonmuuttajat metsässä (Metsäsuhdeklubi)
  • Epävarmuuksien sekä luonnonilmiöiden vaihtelun huomiointi ja mallintaminen metsien kehityksensimuloinnissa (Taksaattoriklubi)
  • Ilmastonmuutos haastaa puunhankintaamme (Teknologiklubi)

Päivän lopuksi Suomen Metsätieteellinen Seura myönsi pronssisen Cajander -ansiomitalin tutkimusprofessori Hannu Fritzelle (Luonnonvarakeskus), professori Miina Rautiaiselle (Aalto-yliopisto) ja professori Pasi Puttoselle (Helsingin yliopisto), sekä Suomen Metsätieteellisen Seuran mitalin MMT Timo Saksalle. Tämän jälkeen Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubi jakoi omat huomionosoituksensa ansioituneille metsätalouden suunnittelijoille. Illan päätti perinteinen Metsätieteiden päivän buffet, jonka ääressä käytiin vilkasta keskustelua metsätieteistä.

Metsämiesten Säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsäntieteiden päivälle on mahdollistanut sen pitämisen maksuttomana tilaisuutena, mikä vahvistaa Suomen Metsätieteellisen Seuran vaalimaa Jokaisenoikeutta metsätieteeseen. Samalla tilaisuus on kehittynyt tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi.

Lisätietoja:
Varapuheenjohtaja Liisa Tyrväinen, Suomen Metsätieteellinen Seura, liisa.tyrvainen(a)luke.fi, puh. +358 29 5324553
Toiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura, pekka.nygren(a)metsatiede.org, puh. +358 44558 1199
https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/ilmastonmuutos-metsassa/

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.