Puun ja sahatavaran laadun mallintaminen jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa monilähdemenetelmällä

tiistaina, 27.02.2024

IUFRO:n Divisioona 5 (Metsätuotteet) järjesti tieteellisen konferenssin "The Forest Treasure Chest Delivering Outcomes for Everyone" 4-8 kesäkuuta 2023 Cairnsissa, Australiassa. Yksi konferenssin keskeisistä aihepiireistä oli metsässä tapahtuvan puun laadun arvioimisen ja mallintamisen kehittyminen uusien teknologioiden myötä. Kasvavat paineet metsien hiilensidontaa, monimuotoisuutta ja kestävää käyttöä kohtaan asettavat vaatimuksia entistä tarkemmalle metsävarojen arvioinnille, sekä joustavammalle päätöksenteolle, joka ottaa huomioon myös puun laadun jo hakkuupäätöksiä tehdessä: tavoitteena on vähentää raaka-ainetarvetta, ja maksimoida puun käyttö pitkäikäisissä, hiiltä sitovissa tuotteissa. Kun otetaan vielä huomioon kasvava kiinnostus rakenteeltaan ja lajistoltaan monimuotoisempien metsien kasvatusta kohtaan, puun laadun arvioiminen pystypuustossa on vääjäämättä yksi keskeisimpiä pullonkauloja kestävän teollisen metsänkasvatuksen kehityksessä.

Tässä kontekstissa esittelin em. konfererenssissa Helsingin yliopiston, Paikkatietokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä tekemää tieteellistä tutkimusta puun laadusta ja ominaisuuksista jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen kuusimetsissä (Picea abies). Tutkimukseen kerättiin aineistoa jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen menetelmin hoidetuista metsistä Etelä-Suomesta. Aineistoina oli maasta ja ilmasta kerättyä laserkeilausdataa, valmiista sahatavarasta mitattua oksaisuusdataa, sekä lustonäytekiekoista kerättyä röntgendiffraktiodataa. Aineistossa oli 52 kuusta 14 jaksollisen kasvatuksen metsiköstä, ja 49 kuusta seitsemästä jatkuvan kasvatuksen metsiköstä.

Käytetty fuusiomenetelmä tarjosi uusia näkökulmia puuston laadun arvioimiseksi metsässä, ja valotti tarkasteltujen kasvatustapojen vaikutuksia mm. nuorpuun määrään ja oksaisuuden jakautumiseen kuusella. Monilähteisestä aineistoista laatimiemme mallien perusteella keskeinen ero kasvatustapojen välillä johtui kilpailutilanteen vaihtelusta. Jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa hidas nuoruusvaiheen kasvu, myöhempi elpyminen, ja runsas kasvu vanhalla iällä vallitsevassa latvuskerroksessa johti pienempään keskimääräiseen lustonleveyteen, hieman suurempaan keskitiheyteen, lyhyempään kuivaoksaiseen rungonosaan, ja pidempään ja suurioksaisempaan terveoksaiseen rungonosaan verrattuna jaksollisen kasvatuksen kuusikoihin.

Laserkeilausmenetelmin voitiin selvästi erottaa metsiköiden rakenteelliset erot, ja ennustaa näillä piirteillä keskeisiä laatueroja metsiköiden välillä. Kehitetyn fuusiomenetelmän etuna on, että puun laadulle ja ominaisuuksille laadittavat tarkat mallit voivat perustua hyvinkin erilaisille datalähteille, joita ko. konferenssissakin esiteltiin: akustiset menetelmät, mikroporaus, ja tarkat teolliset röntgenmittaukset. Mallit ovat yleistettävissä laajoille alueille laserkeilauksella, ja auttavat erottamaan laadultaan selkeästi erilaiset kohteet toisistaan. Pienempien laatunyanssien erottaminen ei liene mahdollista pelkillä puuston ulkoista rakennetta kuvaavilla piirteillä.

Lisätietoja:
Tohtoritutkija Jiri Pyörälä, Helsingin yliopisto, jiri.pyorala(a)helsinki.fi, puh. 0503608183

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.