Suomessa tarvitaan uudenlaista ymmärrystä metsien käyttötarpeiden yhteensovittamisesta ja arvonlisän kasvattamisesta

maanantaina, 11.03.2024

Metsiin ja metsien tuotteisiin/palveluihin kohdistuu merkittäviä kasvutavoitteita. Samanaikaisesti metsien käyttöön kohdistuu yhä moninaistuvia erilaisia tarpeita ja myös käyttöä rajoittavat paineet ovat lisääntyneet.

Puuntuotannon ja virkistyskäytön ohella esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, hiilensidonta, maisema- ja kulttuuriarvot sekä rakentaminen ja liikenneverkoston kehittäminen kohdentuvat tarpeina metsien ja metsäalueiden käyttöön. Erilaiset käyttömuodot voivat tukea tai rajoittaa toisiaan. Politiikkatavoitteissa nostetaan esille metsien tuottaman arvonlisän ja hiilensidonnan kasvu, ja keinona esimerkiksi puurakentamisen lisääminen. Tätä tarvetta korostaa se, että 2000-luvun kuluessa metsäsektorin jalostusaste ja arvonlisä ovat Suomessa selvästi alentuneet. Tähän on pääsyynä etenkin paperin tuotannon väheneminen. Sahatavaran tuotanto on pysynyt melko vakaana ja vienti lisääntynyt. Puun käyttö rakentamisessa Suomessa on sen sijaan vähentynyt päinvastaisista tavoitteita huolimatta. Kaikkiaan nykyistä resurssitehokkaaampi tuotanto, uudet innovaatiot ja tuotteet sekä palveluiden lisääminen on nähty keinoina kasvattaa arvonlisää.

Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston toteuttamassa ja Metsämiesten Säätiön rahoittamassa Puulisä -esiselvityksessä tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti arvoketjua metsistä mekaaniseen puunjalostukseen Suomessa ja Pohjoismaissa. Työssä kartoitettiin aiempia tutkimuksia liittyen metsien erilaisiin käyttömuotoihin, näiden keskinäisiin vaikutuksiin (synergiat ja haitat) sekä vaikutuksia metsien luomaan arvonlisään.

Ottaen huomioon metsien eri käyttömuotojen ja metsäalan tuottaman arvonlisän kasvulle asetetut tavoitteet sekä intensiivisen - jopa polarisoivan - metsien käyttöön liittyvän keskustelun, on yllättävää, kuinka vähän on tunnistettu metsien eri käyttömuotojen välisien synergioiden lisäämismahdollisuuksia tai niiden välisten haittavaikutusten vähentämismahdollisuuksia. Tutkimusta, jossa analysoitaisiin metsiin perustuvan arvonlisän kehitystä ottaen huomioon erilaisten käyttömuotojen yhdistelmät tai näiden muutokset yli ajan ja kattaen koko arvoketjun metsästä lopputuotteeksi, ei ole Suomessa juurikaan tehty. Erityisesti kokonaisvaltaisia ja monitieteisiä tutkimuksia tästä teemasta on niukasti, mutta sellaisille on selkeä tarve. Tässä esiselvityksessä tarkasteltiin edellytyksiä ja toimintatapoja tällaisen tutkimuksen teolle jatkossa. Tarkasteluun liittyneisiin työpajoihin osallistui tutkijoita useista eri tiedeorganisaatioista Suomessa.

Hankkeen työryhmä (Helsingin yliopisto): työelämäprofessori Lauri Hetemäki, apulaisprofessori Mirja Mikkilä, professori Pasi Puttonen, professori Ritva Toivonen (HY), tutkimusapulainen Riina Keskitalo ja tutkijatohtori Jukka Luhas (LUT)

Lisätietoja:
työelämäprofessori Lauri Hetemäki, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto, lauri.a.hetemaki(a)helsinki.fi, puh. 050-3777692
professori Ritva Toivonen, Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, ritva.toivonen(a)helsinki.fi, puh. 040-5268412

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.